Miksi blogin täytyisi olla aito, avoin ja rehellinen?

Viime aikoina blogeissa on ollut kannanottoja blogien sisällöstä ja siitä, mitkä asiat rajataan blogin ulkopuolelle. Esimerkiksi Clivianna ja Uraäidin ruuhkavuodet ovat ottaneet asiaan kantaan. Lisäksi Kaksplussan blogeissa oli Ei niin täydelliset blogiäidit -juttusarja, joka omalla tavallaan käsitteli samaa asiaa: millaisen kuvan bloggaajat antavat itsestään, kodistaan ja perheestään blogissa ja millainen todellisuus onkaan.
On ollut paljon puhetta kiiltokuvablogeista, joissa esitellään arkea pintapuolisesti ja kenties hyvin materialistisesti. Niihin kaivataan aitoutta, avoimuutta ja rehellisyyttä, sillä on väärin esittää lukijoille vain yksi puoli itsestään ja elämästään. Vaikka kiiltokuvablogi nousee usein esiin postauksissa ja kommenteissa, en löytänyt mistään määritelmää sille. Olenko hakoteillä, jos väitän kiiltokuvablogin olevan täynnä kauniita, selvästi sommiteltuja kuvia, kirjoituksia kivoista asioista sekä vaate- ja kosmetiikkaesittelyjä?

Hetkinen. Sommitellut kuvat. Kirjoitukset kivoista asioista. Onko Tipula kiiltokuvablogi?

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Minusta on ihana katsoa kuvia. Katson kuvia lehdissä, katson kuvia mainoksissa, katson kuvia alikulkutunnelien seinissä ja katson kuvia blogeissa. Nautin kauniista kuvista, joissa on hyvä kuvakulma, hyvä kuvanlaatu ja vieläpä myös hyvä kuvauskohde. Katselen päivät pitkät tiskejä tiskipöydällämme, leluja pitkin lattioita ja tavarakasoja väärissä paikoissa. Siksipä minusta onkin mukavaa löytää blogeista hieman vastapainoa ja ihastella kuvia siisteistä, kauniista kodeista, saada ideoita omaan sisustukseen sekä nähdä erilaisia sisustustyylejä.

Kun otan kuvia Tipulaan, olen koko ajan kriittisempi kuvia kohtaan. Asettelen tavarat niin, ettei lehtipino näy taustalla ja yritän saada kuviin valoa, jotta lukijoiden ei tarvitse tuijottaa pikselisöhröä. En sommittele kuvia siksi, että joku luulisi meillä pienlapsiperheessä olevan aina siistiä ja tavaroiden tip top, vaan siksi, että haluan katsomisen lisäksi ottaa kauniita kuvia. Samasta syystä myös käytän aikaa kuvien käsittelyyn: säädän valkotasapainoa, kontrastia, valoisuutta ja varjoja. Terävöitän ja pehmennän.

Huomaan, että olen kehittynyt valokuvaamisessa ja kuvien käsittelyssä valtavasti blogiaikanani. Nautin kuvien ottamisesta ja olen iloinen siitä, että voin harjoitella sitä niin, etteivät kuvani jää vain oman koneeni muistiin. Se, että kuvat ovat julkisesti näkyvillä, on ollut todella hyvä motivoija kehittämään ja pohtimaan omia taitoja ja osaamista.

Kun yksityisestä tuli julkista

Blogimaailmassa tunnutaan arvostettavan yhä enemmän rehellisiä, avoimia kirjoituksia. Minäkin arvostan sitä, että joku uskaltaa jakaa julkisesti elämänsä kipupisteet ja vastoinkäymiset, mutta yhtä paljon arvostan myös sitä, että pitää tiukan rajan bloginsa ja henkilökohtaisen elämänsä välillä. Itse olen päättänyt kirjoittaa Tipulaa sillä ajatuksella, että jos joku sattuu minut tunnistamaan blogin kirjoittajaksi, se ei haittaa olipa kyseessä joku puolituttu, sukulainen tai jopa jonain päivänä oppilaani vanhempi.

Vaikka kirjoitan blogia ja jaan joitain asioita itsestäni teille muille, en halua jakaa muiden henkilöiden elämää. Tipunen ja Untuvikko ovat kyllä menossa mukana ja heistä välillä kirjoitankin, mutta esimerkiksi heidän neuvolakuulumisensa ja kuvansa eivät kuulu julkiseen levitykseen. En myöskään kirjoita parisuhteesta ja avioliiton kiemuroista, koska tämä ei ole Mieheni blogi. Ärsytykset ja harmitukset puolestaan jäävät blogin ulkopuolelle toisaalta yksityisyyden takia ja toisaalta siksi, etten jaksa olla kovin kauaa ärtynyt ja muhitella kiukkua pitkään.

Ymmärrän kuitenkin esimerkiksi Cliviannan pointin siinä, että samanlaisia tusinablogeja kauniine koteineen, juhlineen ja vaatteineen on paljon. Myönnän, etten itsekään jaksa lukea niitä, mutta syynä ei suinkaan ole kiiltokuvamaisuus vaan se, että vaatteiden, juhlien ja kosmetiikan ympärillä pyörivä elämä on nyt niin kaukana omastani, ettei aihe itsessään kiinnosta.

Millaisen mallin kiiltokuvablogit antavat?

Me aikuisethan varmasti kaikki tiedämme, ettei kenenkään elämä ole pelkkää biletystä ja uusia korkokenkiä. Tiedämme, että muotibloggaajat rajaavat bloginsa sisältöä siinä missä me muutkin. Voimme valita lukulistallemme blogeja, jotka läpäisevät laatuvaatimuksemme ja kriittisen seulamme. Kiiltokuvablogit antavat ehkä mallin loisteliaasta elämästä, jota voimme kadehtia ja ihannoida, mutta aikuisina osaamme toivottavasti arvostaa oman elämämme hienoja asioita olivatpa ne netissä tai eivät.

Sen sijaan olen miettinyt välillä huolestuneenakin, miten nuoret tytöt kokevat nämä niin sanotut kiiltokuvablogit. Tietävätkö he, että bloggaajien elämässä on muutakin kuin vaatteet ja meikit? Osaavatko he lukea blogeja kriittisesti? Uskovatko he olevansa hyviä ja arvokkaita omina itseinään, vaikka heillä ei olisikaan joka viikko uusia vaatteita tai vaikka heitä ei kutsuttaisi joka perjantai pirskeisiin? Tietäväthän he, ettei heidän tarvitse sovittaa itseään samaan muottiin muiden kanssa? Ja tietäväthän nuoret muotibloggaajat, ettei heidän tarvitse olla suosittujen muotiblogien kopioita ollakseen hyviä?

. . . . . .
Nyt sain paasaukseni loppuun, joten on sinun vuorosi kertoa, mitä mieltä olet. :)
Millainen on kiiltokuvablogi ja onko Tipula sellainen?
Millaisia blogeja luet tai et lue?
Miksi blogin täytyisi olla aito, avoin ja rehellinen? 

Ja hei, täällä positiivisuushöttömaailmassa on meneillään arvonta! Käyhän osallistumassa siihen, niin saatat saada selville, onko palkinto tosiaan livenä samanlainen kuin kuvassa!

54 kommenttia artikkeliin ”Miksi blogin täytyisi olla aito, avoin ja rehellinen?

  1. Hyvä kirjoitus :) Itse luen paljon erilaisia blogeja. Itse olen aloittanut vasta vähän aikaa sitten blogin ja mietin pitkään, aloitanko julkista blogia lainkaan. Itseäni mietitytti (ja mietityttää edelleen) se, miten paljon sitä haluaa ja pitää kertoa itsestään. Pidän monista bloggaajista, jotka avoimesti kertovat elämästään, mutta itse en pystyisi sellaiseen. Lisäksi harmittaa, että monista lukemistani blogeista on tullut lähinnä mainoskatalogeja ja ne sisältävät lähinnä kulutukseen ja materialismiin painottavia postauksia. Joidenkin bloggaajien elämä tuntuu olevan yhtä juhlaa jatkuvasti (vaikka tiedän, että ei kenenkään elämä ole sellaista).

    Tykkää

  2. Hyvä kirjoitus :) Itse luen paljon erilaisia blogeja. Itse olen aloittanut vasta vähän aikaa sitten blogin ja mietin pitkään, aloitanko julkista blogia lainkaan. Itseäni mietitytti (ja mietityttää edelleen) se, miten paljon sitä haluaa ja pitää kertoa itsestään. Pidän monista bloggaajista, jotka avoimesti kertovat elämästään, mutta itse en pystyisi sellaiseen. Lisäksi harmittaa, että monista lukemistani blogeista on tullut lähinnä mainoskatalogeja ja ne sisältävät lähinnä kulutukseen ja materialismiin painottavia postauksia. Joidenkin bloggaajien elämä tuntuu olevan yhtä juhlaa jatkuvasti (vaikka tiedän, että ei kenenkään elämä ole sellaista).

    Tykkää

  3. Itse määrittelin blogilleni heti alussa teeman ja tarkoituksen. Blogini tavoite on kertoa tiestäni menestykseen lähinnä uraan, estetiikkaan ja yleissivistykseen liittyen. Lifestyleä, matkailua, valokuvausta, urakehitystä, kulttuuria, vähän kauneus- ja terveysjuttuja sekä vinkkejä ja tutoriaaleja. Haluan luoda kuvistani kauniita, ja sellaisia, että niitä on kiva katsoa. Kyllä, käytän järkkäriä ja Photoshoppia varsinkin, jos teen valokuvausprojekteistani postauksia – toisaalta, joskus haluan vaan jakaa kuvan hauskasta hetkestä ja julkaisen kohtuullisen hyviä kuvia, jotka on otettu puhelimella ja sitten vähän paranneltu koneella. Rakastan estetiikkaa ja kuten sanoitkin, on kivoja ja selkeitä kuvia mukavaa katsella.Mitä tulee yksityisyyteen en halua miettiä, että ”apua, jos paljastun”, eli kirjoitan omalla nimelläni ja omalla naamallani. Aina, ennen kuin postaan, mietin olisiko ok, jos pomoni, puolisoni, serkkuni, mummoni, lapsenlapseni, tms lukisi tämän? Käytännössä, pyrin avoimuuteen ja henkilökohtaiseenkin sisältöön ja välillä jaan ”mun tämä päivä” -tyyppisiä juttuja ihan arkisista asioista, juuri tuota kiiltokuvahömppäilyä välttääkseni ja kertoakseni tutuille ja lukijoille, mitä mä oikeasti teen – enemmän mä kuitenkin oon kirjastossa opiskelemassa kuin meikkaamassa. Haaste onkin sitten kirjoittaa ja kuvata taviselämää kiinnostavasti. ;)Mitä mä sitten en jaa blogissani? Suhdeasiat, läheisten nimet, perhe, ym. on mulle ehdoton no. Ensinnäkin tuohon pitäisi mielestäni olla toisen lupa ja toisekseen, en haluaisi, että esim. uusi kollegani tietäisi kaiken seksielämästäni tai että epämiellyttävä tuttava näkisi, miltä perheenjäseneni näyttävät. Koen tämän tärkeäksi niin yksityisyyden suojan, turvallisuuden kuin kohteliaisuudenkin takia. En ikipäivänä julkaisi esimerkiksi nimiä ja kuvia alaikäisistä lapsista niin kauan kuin nämä pystyvät itse täysin ymmärtämään ja suostumaan. Itse varsinkin mietin, että jos oman tai puolison ammatin takia, joku joskus haluaisi meitä vahingoittaa ja etsivät tietoa niin eivät ainakaan saisi sitä rakkaimmistani vain pelkästään minusta.Toki, koska valokuvaan, mulla voi olla kaveri tai jopa jonkun lapsi joskus mallina, mutta kuvat ovat tällöin julkaistu henkilön itsensä tai huoltajan luvalla. Niin minulta erikseen pyydettäessä voin julkaista koko nimen, etunimen tai nimikirjaimet. Jos muuta ei sovita kaikki paitsi minä itse saavat pitää anonymiteettinsa blogissani.Ja luonnollisesti, vaikka ura on yksi teemoistani, en tietenkään jaa mitään sellaista työstäni, joka voisi olla vahingollista työnantajieni kannalta. Ylipäätään pidän pääsääntöisesti positiivisesta kirjoittamisesta, eli ennemmin jätän huonon tuotteen tai firman mainitsematta tai totean lyhyesti, että proteiinipatukat a, b ja c olivat loistavia koska… d sen sijaan ei vastannut omia mieltymyksiäni, mutta lakritsiarakastava tyyppi tykkäisi varmasti. Eli haukkumista, pilkkaamista ja muuta epäasiallista pyrin itse välttämään ja näillä syillä olen joskus myös jättänyt kommentteja julkaisematta, vaikka itse en olisi haukun kohteena. Asiallisuus on kaiken a ja o. :)Pitäisiköhän itsekin naputella omasta bloggaajan etiikasta jotakin?

    Tykkää

  4. Itse määrittelin blogilleni heti alussa teeman ja tarkoituksen. Blogini tavoite on kertoa tiestäni menestykseen lähinnä uraan, estetiikkaan ja yleissivistykseen liittyen. Lifestyleä, matkailua, valokuvausta, urakehitystä, kulttuuria, vähän kauneus- ja terveysjuttuja sekä vinkkejä ja tutoriaaleja. Haluan luoda kuvistani kauniita, ja sellaisia, että niitä on kiva katsoa. Kyllä, käytän järkkäriä ja Photoshoppia varsinkin, jos teen valokuvausprojekteistani postauksia – toisaalta, joskus haluan vaan jakaa kuvan hauskasta hetkestä ja julkaisen kohtuullisen hyviä kuvia, jotka on otettu puhelimella ja sitten vähän paranneltu koneella. Rakastan estetiikkaa ja kuten sanoitkin, on kivoja ja selkeitä kuvia mukavaa katsella.

    Mitä tulee yksityisyyteen en halua miettiä, että ”apua, jos paljastun”, eli kirjoitan omalla nimelläni ja omalla naamallani. Aina, ennen kuin postaan, mietin olisiko ok, jos pomoni, puolisoni, serkkuni, mummoni, lapsenlapseni, tms lukisi tämän? Käytännössä, pyrin avoimuuteen ja henkilökohtaiseenkin sisältöön ja välillä jaan ”mun tämä päivä” -tyyppisiä juttuja ihan arkisista asioista, juuri tuota kiiltokuvahömppäilyä välttääkseni ja kertoakseni tutuille ja lukijoille, mitä mä oikeasti teen – enemmän mä kuitenkin oon kirjastossa opiskelemassa kuin meikkaamassa. Haaste onkin sitten kirjoittaa ja kuvata taviselämää kiinnostavasti. ;)

    Mitä mä sitten en jaa blogissani? Suhdeasiat, läheisten nimet, perhe, ym. on mulle ehdoton no. Ensinnäkin tuohon pitäisi mielestäni olla toisen lupa ja toisekseen, en haluaisi, että esim. uusi kollegani tietäisi kaiken seksielämästäni tai että epämiellyttävä tuttava näkisi, miltä perheenjäseneni näyttävät. Koen tämän tärkeäksi niin yksityisyyden suojan, turvallisuuden kuin kohteliaisuudenkin takia. En ikipäivänä julkaisi esimerkiksi nimiä ja kuvia alaikäisistä lapsista niin kauan kuin nämä pystyvät itse täysin ymmärtämään ja suostumaan. Itse varsinkin mietin, että jos oman tai puolison ammatin takia, joku joskus haluaisi meitä vahingoittaa ja etsivät tietoa niin eivät ainakaan saisi sitä rakkaimmistani vain pelkästään minusta.

    Toki, koska valokuvaan, mulla voi olla kaveri tai jopa jonkun lapsi joskus mallina, mutta kuvat ovat tällöin julkaistu henkilön itsensä tai huoltajan luvalla. Niin minulta erikseen pyydettäessä voin julkaista koko nimen, etunimen tai nimikirjaimet. Jos muuta ei sovita kaikki paitsi minä itse saavat pitää anonymiteettinsa blogissani.

    Ja luonnollisesti, vaikka ura on yksi teemoistani, en tietenkään jaa mitään sellaista työstäni, joka voisi olla vahingollista työnantajieni kannalta. Ylipäätään pidän pääsääntöisesti positiivisesta kirjoittamisesta, eli ennemmin jätän huonon tuotteen tai firman mainitsematta tai totean lyhyesti, että proteiinipatukat a, b ja c olivat loistavia koska… d sen sijaan ei vastannut omia mieltymyksiäni, mutta lakritsiarakastava tyyppi tykkäisi varmasti. Eli haukkumista, pilkkaamista ja muuta epäasiallista pyrin itse välttämään ja näillä syillä olen joskus myös jättänyt kommentteja julkaisematta, vaikka itse en olisi haukun kohteena. Asiallisuus on kaiken a ja o. :)

    Pitäisiköhän itsekin naputella omasta bloggaajan etiikasta jotakin?

    Tykkää

  5. Mun blogeista korublogi oli ensin ja se on julkisuuden kannalta vaivaton valinta, kuten käsityöblogit yleensä. Kädet näkyy kuvissa enemmän kuin naama. Heppablogin aloitettuani mietin, miten tulen toimeen mahdollisen julkisuuden kanssa, jota saattaa ajan myötä tulla vastaan. Ratsastaja kuitenkin esiintyy omalla naamallaan. Omalla naamalla esiintyminen on minulle välttämätön paha, mutta koska haluan kirjoittaa harrastuksestani, se täytyy hyväksyä. Asenne näkyy ehkä siinä, että en laita omia naamakuviani yhtään ylimääräistä, ei mitään asukuvia yms. Kiiltokuvablogi se ei ole, pikemminkin ”aloittelijan möhläykset” on kuvaavampi. Rajaan itsestäni kertomisen kuitenkin harrastukseeni, muu elämäni ei ole esillä.

    Tykkää

  6. Mun blogeista korublogi oli ensin ja se on julkisuuden kannalta vaivaton valinta, kuten käsityöblogit yleensä. Kädet näkyy kuvissa enemmän kuin naama. Heppablogin aloitettuani mietin, miten tulen toimeen mahdollisen julkisuuden kanssa, jota saattaa ajan myötä tulla vastaan. Ratsastaja kuitenkin esiintyy omalla naamallaan. Omalla naamalla esiintyminen on minulle välttämätön paha, mutta koska haluan kirjoittaa harrastuksestani, se täytyy hyväksyä. Asenne näkyy ehkä siinä, että en laita omia naamakuviani yhtään ylimääräistä, ei mitään asukuvia yms. Kiiltokuvablogi se ei ole, pikemminkin ”aloittelijan möhläykset” on kuvaavampi. Rajaan itsestäni kertomisen kuitenkin harrastukseeni, muu elämäni ei ole esillä.

    Tykkää

  7. Ei mielestäni Tipula kiiltokuvablogi ole. Vaikka murheista, ongelmista, sotkuista tmv. ei kirjoitakkaan, jokainen varmasti tietää, että niitä jokaisen elämässä riittää. Itse en todennäköisesti lukisi ainuttakaan blogia jos ne tulvisi surua ja ikäviä asioita, ahdistuisin sellaisesta. Minulle kauniit kuvat tuovat hyvää mieltä, rentouttavat ja välillä niistä saa ideoitakin. Ja lisäksi kauniit ja ajatuksella otetut kuvat on mielestäni kohteliasta lukijaa kohtaan.Oma blogini ei varsinaisesti sijoitu mihinkään kategoriaan, tykkään kirjoitella blogia siinä hetkessä ja ajassa, kuulumisia ja tapahtumia. Yleensäkin harkiten, että en vahingoita tulevaisuutta jutuillani, henkilökohtaiset asiat jätän pois. Ne kuuluu perheen sisälle, ei julkiseen levitykseen. Niin se on kaikilla vaikka blogia ei pitäisikkään. Olen pyrkinyt pitämään sen ns. hyvän mielen-blogina, että sinne on lukijalla kiva tulla ja sieltä lähtee pois ajatuksella, että tulee piipahtamaan toistekin. :)

    Tykkää

  8. Ei mielestäni Tipula kiiltokuvablogi ole. Vaikka murheista, ongelmista, sotkuista tmv. ei kirjoitakkaan, jokainen varmasti tietää, että niitä jokaisen elämässä riittää. Itse en todennäköisesti lukisi ainuttakaan blogia jos ne tulvisi surua ja ikäviä asioita, ahdistuisin sellaisesta. Minulle kauniit kuvat tuovat hyvää mieltä, rentouttavat ja välillä niistä saa ideoitakin. Ja lisäksi kauniit ja ajatuksella otetut kuvat on mielestäni kohteliasta lukijaa kohtaan.
    Oma blogini ei varsinaisesti sijoitu mihinkään kategoriaan, tykkään kirjoitella blogia siinä hetkessä ja ajassa, kuulumisia ja tapahtumia. Yleensäkin harkiten, että en vahingoita tulevaisuutta jutuillani, henkilökohtaiset asiat jätän pois. Ne kuuluu perheen sisälle, ei julkiseen levitykseen. Niin se on kaikilla vaikka blogia ei pitäisikkään. Olen pyrkinyt pitämään sen ns. hyvän mielen-blogina, että sinne on lukijalla kiva tulla ja sieltä lähtee pois ajatuksella, että tulee piipahtamaan toistekin. :)

    Tykkää

  9. Kiitos kiinnostavasta postauksesta ja mukavaa että oma postaukseni herätti ajatuksia! Oman blogini tavoite on antaa vertaistukea, olla lukijalle kuin ystävä joka jakaa kokemuksiaan rehellisesti. Mielestäni sellaiset ihmisten väliset ystävyyssuhteetkin antavat eniten, jossa uskalletaan olla avoimia, eikä ainoastaan kerrota kuinka hyvin menee. Yksityisyyden suhteen olen kuitenkin tarkka: puolisoni on lukenut etukäteen sen mitä olen kirjoittanut avioliitostamme ja tyttäreni lukee blogiani säännöllisesti sekä antaa siitä palautetta. Lasten kanssa ollaan mm. sovittu että en julkaise heistä kasvokuvia. Niinpä olenkin avoin ensisijaisesti omien ajatusteni ja tunteideni suhteen. Luonnollisesti en julkaise aineistoa, joka vahingoittaisi työnantajaani tai ketään muutakaan. Minulla on työnantajani lupa blogin pitämiseen, vaikka kyseessä onkin henkilökohtainen blogi.Valokuvaus on hieno harrastus, jossa myös oma tavoitteeni on kehittyä. Tavoitteeni on oppia ottamaan kuvia, jotka ovat visuaalisesti toimivia vaikka sitten esittäisivät sotkuista lastenhuonetta. Tämä on pitkä mutta kiehtova opintomatka…Omasta mielestäni on rikkaus, että on olemassa mahdollisimman monenlaisia blogeja. Kukin taaplaa tyylillään ja kirjoittaa juuri sellaista blogia, joka itsestä hyvältä tuntuu. Uskon että kun on sovussa tuottamansa sisällön kanssa, myös lukijatkin seuraavat blogia mielellään.

    Tykkää

  10. Kiitos kiinnostavasta postauksesta ja mukavaa että oma postaukseni herätti ajatuksia! Oman blogini tavoite on antaa vertaistukea, olla lukijalle kuin ystävä joka jakaa kokemuksiaan rehellisesti. Mielestäni sellaiset ihmisten väliset ystävyyssuhteetkin antavat eniten, jossa uskalletaan olla avoimia, eikä ainoastaan kerrota kuinka hyvin menee.
    Yksityisyyden suhteen olen kuitenkin tarkka: puolisoni on lukenut etukäteen sen mitä olen kirjoittanut avioliitostamme ja tyttäreni lukee blogiani säännöllisesti sekä antaa siitä palautetta. Lasten kanssa ollaan mm. sovittu että en julkaise heistä kasvokuvia. Niinpä olenkin avoin ensisijaisesti omien ajatusteni ja tunteideni suhteen.
    Luonnollisesti en julkaise aineistoa, joka vahingoittaisi työnantajaani tai ketään muutakaan. Minulla on työnantajani lupa blogin pitämiseen, vaikka kyseessä onkin henkilökohtainen blogi.
    Valokuvaus on hieno harrastus, jossa myös oma tavoitteeni on kehittyä. Tavoitteeni on oppia ottamaan kuvia, jotka ovat visuaalisesti toimivia vaikka sitten esittäisivät sotkuista lastenhuonetta. Tämä on pitkä mutta kiehtova opintomatka…
    Omasta mielestäni on rikkaus, että on olemassa mahdollisimman monenlaisia blogeja. Kukin taaplaa tyylillään ja kirjoittaa juuri sellaista blogia, joka itsestä hyvältä tuntuu. Uskon että kun on sovussa tuottamansa sisällön kanssa, myös lukijatkin seuraavat blogia mielellään.

    Tykkää

  11. Minä en pidä tuosta ”kiiltokuvablogi” -termistä. Toki blogi voi olla teennäinen ja antaa epärealistisen kuvan, mutta silti minusta on omituista ajatella, että kaikkien pitäisi jakaa kotinsa ja elämänsä pahimmillaan ja sotkuisimmillaan muille (varsinkin oikeasti vieraille ihmisille). Emmehän me oikeassa elämässäkään ajattele, että joku ihminen on ”kiiltokuvaihminen” (teennäinen ja epäaito) jos hänen kotinsa on siisti, kun sinne menee kylään tai, että hän ei välttämättä kerro negatiivisia ajatuksiaan kaikille. On hienoa, että on blogeja, joissa kirjoittaja kertoo myös negatiivisia asioita ja antaa mahdollisuuden kurkata hänen realistiseen elämäänsä. Mutta minä itse pidän siitä, että jos menen kylään, emäntä/isäntä osoittaa vieraanvaraisuutta. Eli lattialla ei tule vastaan likaisia kalsareita ja pöydässä ei ole kuivunutta vauvan puklua. Minulle tulee olo, että hän todella arvostaa minua, koska haluaa nähdä niin paljon vaivaa! ”Kiiltokuvablogit” antavat minulle saman tunteen: ”Vau! Tämä bloggari arvostaa minua niin paljon, että haluaa nähdä vaivaa kuviensa ja postaustensa eteen, jotta minun olisi kiva lukea blogia.”Mutta, kuten sanoin, on tosi hieno juttu, että on myös blogeja jotka antavat lukijan nähdä myös ”todellisen” kuvan elämästä. Ei vaan sitä siivottua versiota vierasta varten :)

    Tykkää

  12. Minä en pidä tuosta ”kiiltokuvablogi” -termistä. Toki blogi voi olla teennäinen ja antaa epärealistisen kuvan, mutta silti minusta on omituista ajatella, että kaikkien pitäisi jakaa kotinsa ja elämänsä pahimmillaan ja sotkuisimmillaan muille (varsinkin oikeasti vieraille ihmisille). Emmehän me oikeassa elämässäkään ajattele, että joku ihminen on ”kiiltokuvaihminen” (teennäinen ja epäaito) jos hänen kotinsa on siisti, kun sinne menee kylään tai, että hän ei välttämättä kerro negatiivisia ajatuksiaan kaikille.

    On hienoa, että on blogeja, joissa kirjoittaja kertoo myös negatiivisia asioita ja antaa mahdollisuuden kurkata hänen realistiseen elämäänsä. Mutta minä itse pidän siitä, että jos menen kylään, emäntä/isäntä osoittaa vieraanvaraisuutta. Eli lattialla ei tule vastaan likaisia kalsareita ja pöydässä ei ole kuivunutta vauvan puklua. Minulle tulee olo, että hän todella arvostaa minua, koska haluaa nähdä niin paljon vaivaa! ”Kiiltokuvablogit” antavat minulle saman tunteen: ”Vau! Tämä bloggari arvostaa minua niin paljon, että haluaa nähdä vaivaa kuviensa ja postaustensa eteen, jotta minun olisi kiva lukea blogia.”

    Mutta, kuten sanoin, on tosi hieno juttu, että on myös blogeja jotka antavat lukijan nähdä myös ”todellisen” kuvan elämästä. Ei vaan sitä siivottua versiota vierasta varten :)

    Tykkää

  13. Tämä oli kiinnostava kommentti, kiitos siitä! Omasta mielestäni on mahdollista nähdä vaivaa kuvien ja postausten eteen eli tehdä visuaalisesti ja verbaalisesti laadukasta blogia, vaikka postaukset esittäisivät elämän realistisessa valossa, eikä ainoastaan elämän parhaita puolia. Kuten edellä kirjoitin, uskon että on mahdollista ottaa vaikka sotkuisesta lastenhuoneesta visuaalisesti toimiva kuva, joka voi olla katselijalle myönteinen elämys, jos kuvassa esim. valotus, rajaus ja värimaailma ovat kunnossa. Maailmassa on paljon huippuvalokuvaajia, joiden aiheet nousevat kuvarealismin parista mutta kuvat ovat koskettavia taide-elämyksiä. Toki arjen esittäminen sanoin ja kuvin niin, että lopputulos olisi yleisölle mielenkiintoinen ja nautinnollinen elämys, on tavalliselle pulliaiselle vaativa taiteenlaji.

    Tykkää

  14. Tämä oli kiinnostava kommentti, kiitos siitä! Omasta mielestäni on mahdollista nähdä vaivaa kuvien ja postausten eteen eli tehdä visuaalisesti ja verbaalisesti laadukasta blogia, vaikka postaukset esittäisivät elämän realistisessa valossa, eikä ainoastaan elämän parhaita puolia. Kuten edellä kirjoitin, uskon että on mahdollista ottaa vaikka sotkuisesta lastenhuoneesta visuaalisesti toimiva kuva, joka voi olla katselijalle myönteinen elämys, jos kuvassa esim. valotus, rajaus ja värimaailma ovat kunnossa. Maailmassa on paljon huippuvalokuvaajia, joiden aiheet nousevat kuvarealismin parista mutta kuvat ovat koskettavia taide-elämyksiä. Toki arjen esittäminen sanoin ja kuvin niin, että lopputulos olisi yleisölle mielenkiintoinen ja nautinnollinen elämys, on tavalliselle pulliaiselle vaativa taiteenlaji.

    Tykkää

  15. Ei Tipula ole kiiltokuvablogi, eikä moni muotiblogikaan ole. Itsekin olen kiinnostunut vaatteista ja muodista ihan jo sen koulun takia mitä tällä hetkellä käyn, mutta asukuvien sekaan yritän laittaa kohtalaisen realistista tekstiä elämästä, kipupisteistäni koulukiusaamisesta lähtien jne. Samalla kun tuon elämän kipupisteitä esiin, saatan inspiroida pukeutumisessa. Kiiltokuvamaisuus lähtee kuvakulmista. Kenen tahansa kodista saa kauniita kuvia, kun vähän miettii miten kuvan ottaa. Itse koen olevani aika esteettinen ihminen ja vaikka teksti olisi suoraan elävästä elämästä, katselen kuvina silti mieluummin kauniita kuvia kuin pyykkivuoria, vaikka ihan varmasti niitä meidän jokaisen kodista löytyy.

    Tykkää

  16. Ei Tipula ole kiiltokuvablogi, eikä moni muotiblogikaan ole. Itsekin olen kiinnostunut vaatteista ja muodista ihan jo sen koulun takia mitä tällä hetkellä käyn, mutta asukuvien sekaan yritän laittaa kohtalaisen realistista tekstiä elämästä, kipupisteistäni koulukiusaamisesta lähtien jne. Samalla kun tuon elämän kipupisteitä esiin, saatan inspiroida pukeutumisessa. Kiiltokuvamaisuus lähtee kuvakulmista. Kenen tahansa kodista saa kauniita kuvia, kun vähän miettii miten kuvan ottaa. Itse koen olevani aika esteettinen ihminen ja vaikka teksti olisi suoraan elävästä elämästä, katselen kuvina silti mieluummin kauniita kuvia kuin pyykkivuoria, vaikka ihan varmasti niitä meidän jokaisen kodista löytyy.

    Tykkää

  17. Minua ei haittaa ollenkaan, jos blogin kirjoittaja ei kerro omasta elämästään, jos blogissa on muuten hyvä sisältö (hienoja ideoita, hyviä ruokaohjeita tms.). Varmasti monet hakevat blogeilta samaistumista, mutta minulle tärkeämpiä ovat ideat ja inspiraatio.Kävin muuten kurkkaamassa blogiasi ja tykkäsin! Kiva, kun kävit kommentoimassa täällä. :)

    Tykkää

  18. Minua ei haittaa ollenkaan, jos blogin kirjoittaja ei kerro omasta elämästään, jos blogissa on muuten hyvä sisältö (hienoja ideoita, hyviä ruokaohjeita tms.). Varmasti monet hakevat blogeilta samaistumista, mutta minulle tärkeämpiä ovat ideat ja inspiraatio.

    Kävin muuten kurkkaamassa blogiasi ja tykkäsin! Kiva, kun kävit kommentoimassa täällä. :)

    Tykkää

  19. Kiitos mielenkiintoisesta kommentistasi!Olen pohtinut todella paljon viime kuukausina yksityisyyttä ja sitä, kirjoittaisinko sittenkin omalla nimellä ja/tai kuvalla. Periaatteessa minulla ei ole mitään sitä vastaan, koska kaikki postaukseni ovat sellaisia, että kuka tahansa saisi ne lukea. Kuitenkin kirjoittaminen tunnistamattomana tuntuu turvallisemmalta, koska silloin minut tunnistaa tekstien perusteella vain ne, jotka minäkin tunnen. Lisäksi näin kasvottomana ei kukaan voi yhdistää myöskään minua ja lapsia yhteen.Minä myös olen ehdottomasti asiallisen sisällön kannalla! Negatiivisten kirjoitusten lisäksi en tällaisena rauhallisentasaisena ihmisenä innostu myöskään provosoivien tekstien kirjoittamisesta.Ehdottomasti naputtele oma postaus bloggaajan etiikasta! Postauksia, joista näkee, että asiaa on oikeasti pohdittu ja mietitty, on aina kiva lukea. :)

    Tykkää

  20. Kiitos mielenkiintoisesta kommentistasi!

    Olen pohtinut todella paljon viime kuukausina yksityisyyttä ja sitä, kirjoittaisinko sittenkin omalla nimellä ja/tai kuvalla. Periaatteessa minulla ei ole mitään sitä vastaan, koska kaikki postaukseni ovat sellaisia, että kuka tahansa saisi ne lukea. Kuitenkin kirjoittaminen tunnistamattomana tuntuu turvallisemmalta, koska silloin minut tunnistaa tekstien perusteella vain ne, jotka minäkin tunnen. Lisäksi näin kasvottomana ei kukaan voi yhdistää myöskään minua ja lapsia yhteen.

    Minä myös olen ehdottomasti asiallisen sisällön kannalla! Negatiivisten kirjoitusten lisäksi en tällaisena rauhallisentasaisena ihmisenä innostu myöskään provosoivien tekstien kirjoittamisesta.

    Ehdottomasti naputtele oma postaus bloggaajan etiikasta! Postauksia, joista näkee, että asiaa on oikeasti pohdittu ja mietitty, on aina kiva lukea. :)

    Tykkää

  21. Tarkka rajaus blogin sisällössä on tosiaan hyvä keino rajata samalla myös yksityisyyttä. Tasapainottelen saman asian kanssa koko ajan, sillä toisaalta tykkään itsekin lukea tekstejä, joissa oppii hieman tuntemaan kirjoittajaa paremmin. Toisaalta kuitenkin haluan pitää oman elämäni hieman taka-alalla ja keskittyä ideoiden ja ajatusten jakamiseen.

    Tykkää

  22. Tarkka rajaus blogin sisällössä on tosiaan hyvä keino rajata samalla myös yksityisyyttä. Tasapainottelen saman asian kanssa koko ajan, sillä toisaalta tykkään itsekin lukea tekstejä, joissa oppii hieman tuntemaan kirjoittajaa paremmin. Toisaalta kuitenkin haluan pitää oman elämäni hieman taka-alalla ja keskittyä ideoiden ja ajatusten jakamiseen.

    Tykkää

  23. Minä myös kirjoitan Tipulaa samalla ajatuksella, että blogiin on kiva tulla ja lukemisen päätyttyä on edelleen hyvällä mielellä, mutta lisäksi myös mahdollisesti innostunut tai pohtiva. Tarkoitus ei ole provosoida eikä ärsyttää lukijoita nousemaan barrikadeille. :)Olen aika huono kirjoittamaan fiilispohjalta kuulumisia ja tapahtumia. Musta olisi kiva jakaa enemmänkin asioita lukijoiden kanssa, mutta olen surkea kirjoittelemaan niitä näitä ja mietin aina, kiinnostaako asia sittenkään ketään. Ja kuitenkin itse tykkään lukea myös kuulumispostauksia seuraamissani blogeissa. Pitää ehkä treenata asiaa! :)

    Tykkää

  24. Minä myös kirjoitan Tipulaa samalla ajatuksella, että blogiin on kiva tulla ja lukemisen päätyttyä on edelleen hyvällä mielellä, mutta lisäksi myös mahdollisesti innostunut tai pohtiva. Tarkoitus ei ole provosoida eikä ärsyttää lukijoita nousemaan barrikadeille. :)

    Olen aika huono kirjoittamaan fiilispohjalta kuulumisia ja tapahtumia. Musta olisi kiva jakaa enemmänkin asioita lukijoiden kanssa, mutta olen surkea kirjoittelemaan niitä näitä ja mietin aina, kiinnostaako asia sittenkään ketään. Ja kuitenkin itse tykkään lukea myös kuulumispostauksia seuraamissani blogeissa. Pitää ehkä treenata asiaa! :)

    Tykkää

  25. Ehdottomasti olen samaa mieltä, että on vain hyvä asia, että blogeista löytyy eroja niin ulkoasussa, sisällössä kuin yksityisyysrajauksissakin. Kovin raskasta olisi lukea vain toinen toistaan muistuttavia blogeja. :)Blogeilla on erilaisia tavoitteita ja juuri tavoitteet taitavat aika pitkälle määritellä myös yksityisyysrajoja. Vertaistuen sijaan minulla on Tipulan kanssa tavoitteena jakaa ideoita ja inspiraatiota, kun taas joissain blogeissa tavoitteena on ehkäpä mielipiteiden jakaminen ja vaikuttaminen. Myös kirjoittajan luonne vaikuttaa varmasti valtavasti, sillä itse esimerkiksi en jaa elämääni blogin ulkopuolellakaan kovin avoimesti. Siksipä onkin hyvä, että löytyy myös avoimempia bloggaajia, jotka jakavat kokemuksiaan ja tunteitaan! :)

    Tykkää

  26. Ehdottomasti olen samaa mieltä, että on vain hyvä asia, että blogeista löytyy eroja niin ulkoasussa, sisällössä kuin yksityisyysrajauksissakin. Kovin raskasta olisi lukea vain toinen toistaan muistuttavia blogeja. :)

    Blogeilla on erilaisia tavoitteita ja juuri tavoitteet taitavat aika pitkälle määritellä myös yksityisyysrajoja. Vertaistuen sijaan minulla on Tipulan kanssa tavoitteena jakaa ideoita ja inspiraatiota, kun taas joissain blogeissa tavoitteena on ehkäpä mielipiteiden jakaminen ja vaikuttaminen. Myös kirjoittajan luonne vaikuttaa varmasti valtavasti, sillä itse esimerkiksi en jaa elämääni blogin ulkopuolellakaan kovin avoimesti. Siksipä onkin hyvä, että löytyy myös avoimempia bloggaajia, jotka jakavat kokemuksiaan ja tunteitaan! :)

    Tykkää

  27. Mielenkiintoinen kommentti! Enpä tullut itse ollenkaan miettineeksi, miten kiiltokuvamaisuus näkyisi oikeassa elämässä.Minä myös ajattelen, että blogi, jonka ulkoasua on mietitty ja joka näyttää viimeistellyltä, on tehty lukijaakin ajatellen – ei kirjoiteta vain itselleen, vaan pidetään huoli siitä, että lukijan on kiva lukea kirjoituksia. Toki on monia, jotka kirjoittavat lähtökohtaisesti itselleen ja sekin on ok. Samoin ymmärrän, ettei kaikilla ole kiinnostusta ulkoasun hienosäätämiseen ja lähes perfektionistiseen viilaamiseen.Kiiltokuvablogi-nimitystä ehkä pitäisi hieman tarkentaa ja käyttää säästeliäämmin. Se, että rajaa postaustensa aiheita ja jättää kertomatta asioita on ok, mutta väärän totuuden kertominen sen sijaan ei. Siinäkin on kuitenkin ero, kertooko blogissaan 10 kilometrin aamulenkistä, uudesta merkkilaukustaan sekä illan edustustehtäväbileistä ja jättää kertomatta, että olohuone on kuin räjähdyksen jäljiltä ja merkkilaukku vei loppuviikon bensarahat. Verrattuna siihen, että todellisuudessa on tehnyt kilometrin lenkin tai ei lenkkiä ollenkaan, laukku on lainassa kaverilta ja juhlatkin oli jo monta kuukautta sitten. Kiiltokuvablogin pitäisi siis ehkä olla ennemminkin blogi, jossa oikeasti jaetaan kiillotettua ja vääristeltyä totuutta.

    Tykkää

  28. Mielenkiintoinen kommentti! Enpä tullut itse ollenkaan miettineeksi, miten kiiltokuvamaisuus näkyisi oikeassa elämässä.

    Minä myös ajattelen, että blogi, jonka ulkoasua on mietitty ja joka näyttää viimeistellyltä, on tehty lukijaakin ajatellen – ei kirjoiteta vain itselleen, vaan pidetään huoli siitä, että lukijan on kiva lukea kirjoituksia. Toki on monia, jotka kirjoittavat lähtökohtaisesti itselleen ja sekin on ok. Samoin ymmärrän, ettei kaikilla ole kiinnostusta ulkoasun hienosäätämiseen ja lähes perfektionistiseen viilaamiseen.

    Kiiltokuvablogi-nimitystä ehkä pitäisi hieman tarkentaa ja käyttää säästeliäämmin. Se, että rajaa postaustensa aiheita ja jättää kertomatta asioita on ok, mutta väärän totuuden kertominen sen sijaan ei. Siinäkin on kuitenkin ero, kertooko blogissaan 10 kilometrin aamulenkistä, uudesta merkkilaukustaan sekä illan edustustehtäväbileistä ja jättää kertomatta, että olohuone on kuin räjähdyksen jäljiltä ja merkkilaukku vei loppuviikon bensarahat. Verrattuna siihen, että todellisuudessa on tehnyt kilometrin lenkin tai ei lenkkiä ollenkaan, laukku on lainassa kaverilta ja juhlatkin oli jo monta kuukautta sitten. Kiiltokuvablogin pitäisi siis ehkä olla ennemminkin blogi, jossa oikeasti jaetaan kiillotettua ja vääristeltyä totuutta.

    Tykkää

  29. Mukava kuulla, ettei Tipula vaikuta kiiltokuvablogilta, vaikka täältä puuttuvatkin niin omat kipupisteet kuin arkielämän murheetkin! :)Tuntuu, että muoti- ja äitiysblogeja useimmiten mielletään helposti kiiltokuvablogeiksi. Ehkä se, että jakaa jonkin verran elämäänsä mutta ei kaikkea, tulkitaan vain tarkoitukselliseksi julkisivun kiillottamiseksi. Ja samoin, kuten aikaisemmassakin kommentissani taisin sanoa, kirjoittajan luonne vaikuttaa valtavasti. Jään mielenkiinnolla seuraamaan kirjoituksia samasta aiheesta, sillä tämä on ehkä ikuisuusaihe – ne, jotka rajaavat yksityisyyttään eivät ymmärrä täysin, miten joku voi kirjoittaa kaikesta avoimesti. Vastaavasti avoimesti kirjoittavat eivät ehkä ymmärrä, miksi toinen jättää paljon asioita jakamatta ja julkaisematta.

    Tykkää

  30. Mukava kuulla, ettei Tipula vaikuta kiiltokuvablogilta, vaikka täältä puuttuvatkin niin omat kipupisteet kuin arkielämän murheetkin! :)

    Tuntuu, että muoti- ja äitiysblogeja useimmiten mielletään helposti kiiltokuvablogeiksi. Ehkä se, että jakaa jonkin verran elämäänsä mutta ei kaikkea, tulkitaan vain tarkoitukselliseksi julkisivun kiillottamiseksi. Ja samoin, kuten aikaisemmassakin kommentissani taisin sanoa, kirjoittajan luonne vaikuttaa valtavasti. Jään mielenkiinnolla seuraamaan kirjoituksia samasta aiheesta, sillä tämä on ehkä ikuisuusaihe – ne, jotka rajaavat yksityisyyttään eivät ymmärrä täysin, miten joku voi kirjoittaa kaikesta avoimesti. Vastaavasti avoimesti kirjoittavat eivät ehkä ymmärrä, miksi toinen jättää paljon asioita jakamatta ja julkaisematta.

    Tykkää

  31. Minusta Tipula ei ole kiiltokuvablogi!Minä ainakin luen (ja kirjoitan) mieluummin iloista blogia kuin sellaista jossa käsiteltäisiin kovasti niitä elämän kurjia puolia. Toki elämään kuuluu niin ilot kuin surutkin, mutta minä tulen paremmalle mielelle niistä hyvänmielen blogeista, niistä joissa on kauniita kuvia ja iloisia asioita.Ne jotka mieltävät positiiviset blogit kiiltokuvablogeiksi voivat varmasti lukea sitten toisenlaisia blogeja. ;)

    Tykkää

  32. Minusta Tipula ei ole kiiltokuvablogi!
    Minä ainakin luen (ja kirjoitan) mieluummin iloista blogia kuin sellaista jossa käsiteltäisiin kovasti niitä elämän kurjia puolia. Toki elämään kuuluu niin ilot kuin surutkin, mutta minä tulen paremmalle mielelle niistä hyvänmielen blogeista, niistä joissa on kauniita kuvia ja iloisia asioita.
    Ne jotka mieltävät positiiviset blogit kiiltokuvablogeiksi voivat varmasti lukea sitten toisenlaisia blogeja. ;)

    Tykkää

  33. Yhdyn kuoroon, Tipula ei ole kiiltokuva blogi! Mielestäni aika harva blogi loppujen lopuksi on, sillä yleensä enemmän tai sitten blogin aihe käsittelee niin selkeästi jotain rajattua aihetta, ettei tule mieleenkään, että siinä tarvisisi esitellä sotkua, surua tai pahaa mieltä, oli blogin aiheena sitten pintamuoti tai käsityöt. Ehkä muotiblogeissa tämä elämän rajaaminen koetaan helpommin pinnallisuudeksi tai kiiltokuvamaisuudeksi. Vai miettiikö joku käsityöblogin lukija, että kyllä tuon kirjoittajan pitäisi nyt näiden hienojen ohjeiden lisäksi vähän valittaa jännetuppitulehduksesta? Minä en oikein ymmärrä, miksei saisi valita kirjottaa vain niistä positiivisista asioista. Kyllä jokainen järkevä ihminen tajuaa, ettei kenenkään elämä ole pelkkää pintaliitoa. Se on tietysti eri asia, mikä on mielenkiintoista luettavaa ja ovatko sellaiset blogit kiinnostavia, jotka ovat vain toistensa kopioita. Itse kirjoitan lähinnä positiiviisista asioista, mutta välillä sekoitan joukkoon vähän (inho)realismia. Kaikista vaikeimmista asioista en kuitenkaan kirjoita, sillä blogi ei ole siihen oikea foorumi. Lisäksi tietty yksityisyys on minulle tärkeää.

    Tykkää

  34. Yhdyn kuoroon, Tipula ei ole kiiltokuva blogi! Mielestäni aika harva blogi loppujen lopuksi on, sillä yleensä enemmän tai sitten blogin aihe käsittelee niin selkeästi jotain rajattua aihetta, ettei tule mieleenkään, että siinä tarvisisi esitellä sotkua, surua tai pahaa mieltä, oli blogin aiheena sitten pintamuoti tai käsityöt. Ehkä muotiblogeissa tämä elämän rajaaminen koetaan helpommin pinnallisuudeksi tai kiiltokuvamaisuudeksi. Vai miettiikö joku käsityöblogin lukija, että kyllä tuon kirjoittajan pitäisi nyt näiden hienojen ohjeiden lisäksi vähän valittaa jännetuppitulehduksesta?

    Minä en oikein ymmärrä, miksei saisi valita kirjottaa vain niistä positiivisista asioista. Kyllä jokainen järkevä ihminen tajuaa, ettei kenenkään elämä ole pelkkää pintaliitoa. Se on tietysti eri asia, mikä on mielenkiintoista luettavaa ja ovatko sellaiset blogit kiinnostavia, jotka ovat vain toistensa kopioita. Itse kirjoitan lähinnä positiiviisista asioista, mutta välillä sekoitan joukkoon vähän (inho)realismia. Kaikista vaikeimmista asioista en kuitenkaan kirjoita, sillä blogi ei ole siihen oikea foorumi. Lisäksi tietty yksityisyys on minulle tärkeää.

    Tykkää

  35. Tykkään Tipulasta juuri sellaisen kun se on! <3 Itse kirjoitan avoimesti, mutta yritän suojata silti perheeni. Haluan blogillani antaa vertaistukea ja muuttaa niitä ajatuksia, ettei vammainen voi olla äiti. Blogin kautta olen saanut myös itsekin voimia. Blogimaailmassakin eläminen on vastavuoroista.Joskus toki mietin ajatusten syvemmissä vesissä kahlattujen postausten jälkeen, että kärsiikö A tästä joskus. Olen saanut positiivista palauttetta rehellisyydestä ja avoimuudesta vaikeista asioista kirjoittamisesta, mutta ymmärrän täysin, ettei sellaiset kiinnosta kaikkia. Kokisin kuitenkin vaikeaksi kirjoittaa blogia, jossa ei näy elämän nurjaakin puolta koska se on myös osa elämää. Kukin tallaa tyylillään – tai minä kelaan – myös blogimaailmassa. ;) <3

    Tykkää

  36. Tykkään Tipulasta juuri sellaisen kun se on! <3
    Itse kirjoitan avoimesti, mutta yritän suojata silti perheeni. Haluan blogillani antaa vertaistukea ja muuttaa niitä ajatuksia, ettei vammainen voi olla äiti. Blogin kautta olen saanut myös itsekin voimia. Blogimaailmassakin eläminen on vastavuoroista.
    Joskus toki mietin ajatusten syvemmissä vesissä kahlattujen postausten jälkeen, että kärsiikö A tästä joskus. Olen saanut positiivista palauttetta rehellisyydestä ja avoimuudesta vaikeista asioista kirjoittamisesta, mutta ymmärrän täysin, ettei sellaiset kiinnosta kaikkia. Kokisin kuitenkin vaikeaksi kirjoittaa blogia, jossa ei näy elämän nurjaakin puolta koska se on myös osa elämää. Kukin tallaa tyylillään – tai minä kelaan – myös blogimaailmassa. ;) <3

    Tykkää

  37. Minä myös olen huomannut, että lukulistalta löytyy lähinnä hyvän mielen blogeja. Joukossa on toki myös joitain arempien, henkilökohtaisten aiheiden blogeja, mutta niistäkin huokuu valtava tsemppaus ja yritys. Taitaa olla niin, että blogien ympärillä pyörivät ainakin kirjoittajien osalta melko pienet piirit ja kaikki kerääntyvät itsensä kaltaisten blogien pariin. :)

    Tykkää

  38. Minä myös olen huomannut, että lukulistalta löytyy lähinnä hyvän mielen blogeja. Joukossa on toki myös joitain arempien, henkilökohtaisten aiheiden blogeja, mutta niistäkin huokuu valtava tsemppaus ja yritys. Taitaa olla niin, että blogien ympärillä pyörivät ainakin kirjoittajien osalta melko pienet piirit ja kaikki kerääntyvät itsensä kaltaisten blogien pariin. :)

    Tykkää

  39. Totta, aiheen rajaamisoikeus pitäisi kuulua muoti- ja lifestylebloggaajillekin samalla tavalla kuin muistakin aiheista kirjoittaville. Samoin en vieläkään ihan täysin ymmärrä, miksi kuvaamalla kuvatut eikä hetkessä räpsäistyt kuvat olisivat niin paljon epäaidompia.Minä myös haluan pitää blogissa kiinni yksityisyydestä. Varmasti blogeista voi saada paljon vertaistukea moniin asioihin, mutta minulle blogi on siihen liian julkinen kanava.Inhorealismistasi tuli muuten mieleen postauksesi, jossa muistelit viime vuotta. Se on edelleen positiivisin negatiivinen postaus mitä olen lukenut ja selvästi se on jäänyt hyvin mieleen! :D

    Tykkää

  40. Totta, aiheen rajaamisoikeus pitäisi kuulua muoti- ja lifestylebloggaajillekin samalla tavalla kuin muistakin aiheista kirjoittaville. Samoin en vieläkään ihan täysin ymmärrä, miksi kuvaamalla kuvatut eikä hetkessä räpsäistyt kuvat olisivat niin paljon epäaidompia.

    Minä myös haluan pitää blogissa kiinni yksityisyydestä. Varmasti blogeista voi saada paljon vertaistukea moniin asioihin, mutta minulle blogi on siihen liian julkinen kanava.

    Inhorealismistasi tuli muuten mieleen postauksesi, jossa muistelit viime vuotta. Se on edelleen positiivisin negatiivinen postaus mitä olen lukenut ja selvästi se on jäänyt hyvin mieleen! :D

    Tykkää

  41. Oi kiitos Selina! :)Minusta blogiasi on mukava lukea juuri siksi, että se on avoimen rehellinen. Kirjoitat kuitenkin positiivisella otteella ja rehellisyydestä huolimatta et provosoi. Ja toisaalta, vaikka blogi on avoin, sen ei tarvitse olla sitä kaikissa asioissa – sinä esimerkiksi olet mielestäni rajannut aiheet hyvin ja kirjoitat rehellisesti jakamatta kuitenkaan kaikkea yksityiselämästäsi. :)Näitä kommentteja ja muita enemmän tai vähemmän aiheeseen liittyviä kirjoituksia luettuani olen todellakin huomannut, että jokainen kirjoittaa tyylillään. Veikkaan, että tapaamalla joukon bloggaajia livenä pystyy helposti luonteen perusteella päättelemään, millaisilla rajoituksilla he kirjoittavat blogejaan. Ainakin omalla kohdalla tämä pätee hyvin, sillä jos pidän yksityisyydestä kiinni blogissa, niin en kyllä livenäkään kovin helposti avaudu. :D

    Tykkää

  42. Oi kiitos Selina! :)

    Minusta blogiasi on mukava lukea juuri siksi, että se on avoimen rehellinen. Kirjoitat kuitenkin positiivisella otteella ja rehellisyydestä huolimatta et provosoi. Ja toisaalta, vaikka blogi on avoin, sen ei tarvitse olla sitä kaikissa asioissa – sinä esimerkiksi olet mielestäni rajannut aiheet hyvin ja kirjoitat rehellisesti jakamatta kuitenkaan kaikkea yksityiselämästäsi. :)

    Näitä kommentteja ja muita enemmän tai vähemmän aiheeseen liittyviä kirjoituksia luettuani olen todellakin huomannut, että jokainen kirjoittaa tyylillään. Veikkaan, että tapaamalla joukon bloggaajia livenä pystyy helposti luonteen perusteella päättelemään, millaisilla rajoituksilla he kirjoittavat blogejaan. Ainakin omalla kohdalla tämä pätee hyvin, sillä jos pidän yksityisyydestä kiinni blogissa, niin en kyllä livenäkään kovin helposti avaudu. :D

    Tykkää

  43. Ei Tipula minun mielestä ole mikään kiiltokuvablogi.Minä olen blogien suhteen ihan kaikkiruokainen, ja on todella hyvä, että blogeja löytyy paljon erityyppisiä.En tiedä mikä oma blogini on, ehkä jonkinlainen lifestyleblogi. Tuon esiin myös ikäviä asioita välillä, kerron rehellisesti elämästäni kuitenkin kertomatta lasten ja miehen nimiä, mutta bloggaan silti ihan omalla naamalla ja nimellä. Aluksi blogini oli paljon neutraalimpi, johtuen siitä, että postasin yrityksen takia. Yrityksen loputtua luonnollisesti blogin luonne on muuttunut paljon, nyt se näyttää minulta.Haluan ottaa kauniita kuvia, aivan ehdottomasti, ja tykkään itsekin katsella niitä muiden blogeissa. Mutta mielestäni kaunis kuva voi olla myös sellainen, jossa näkyy elämisen jälki esim. kotona. Sehän riippuu aivan siitä miten kuva on otettu.Ymmärrän myös hyvin niitä, jotka ovat rajanneet tarkasti blogissaan sen, mistä postaavat ja mistä eivät. Jokaisen oma päätöshän se on, ja kaikkihan me tiedämme ettei kenenkään elämä ole aina vain ruusuilla tanssia- toiset vain jakavat sen julkisesti, toiset eivät.

    Tykkää

  44. Ei Tipula minun mielestä ole mikään kiiltokuvablogi.

    Minä olen blogien suhteen ihan kaikkiruokainen, ja on todella hyvä, että blogeja löytyy paljon erityyppisiä.

    En tiedä mikä oma blogini on, ehkä jonkinlainen lifestyleblogi. Tuon esiin myös ikäviä asioita välillä, kerron rehellisesti elämästäni kuitenkin kertomatta lasten ja miehen nimiä, mutta bloggaan silti ihan omalla naamalla ja nimellä.
    Aluksi blogini oli paljon neutraalimpi, johtuen siitä, että postasin yrityksen takia. Yrityksen loputtua luonnollisesti blogin luonne on muuttunut paljon, nyt se näyttää minulta.

    Haluan ottaa kauniita kuvia, aivan ehdottomasti, ja tykkään itsekin katsella niitä muiden blogeissa. Mutta mielestäni kaunis kuva voi olla myös sellainen, jossa näkyy elämisen jälki esim. kotona. Sehän riippuu aivan siitä miten kuva on otettu.

    Ymmärrän myös hyvin niitä, jotka ovat rajanneet tarkasti blogissaan sen, mistä postaavat ja mistä eivät. Jokaisen oma päätöshän se on, ja kaikkihan me tiedämme ettei kenenkään elämä ole aina vain ruusuilla tanssia- toiset vain jakavat sen julkisesti, toiset eivät.

    Tykkää

  45. On tosiaan hyvä, että blogeja on laidasta laitaan ja vaihtelua löytyy niin sisällössä kuin ulkoasussakin. Olen huomannut Tipulankin kanssa, miten blogi on muuttunut tämän hieman yli 1,5 vuoden aikana ja koko ajan enemmän minun näköisekseni. Vieläkään blogi ei ehkä ole ihan täysin minua, mutta kehitysprosessi jatkuu! Ehkä nämä pohdintani blogeista yleisesti sekä myös Tipulasta näkyvät jossain vaiheessa enemmän kirjoituksissanikin.

    Tykkää

  46. On tosiaan hyvä, että blogeja on laidasta laitaan ja vaihtelua löytyy niin sisällössä kuin ulkoasussakin. Olen huomannut Tipulankin kanssa, miten blogi on muuttunut tämän hieman yli 1,5 vuoden aikana ja koko ajan enemmän minun näköisekseni. Vieläkään blogi ei ehkä ole ihan täysin minua, mutta kehitysprosessi jatkuu! Ehkä nämä pohdintani blogeista yleisesti sekä myös Tipulasta näkyvät jossain vaiheessa enemmän kirjoituksissanikin.

    Tykkää

  47. Olen kirjoittanut samasta aiheesta muutamaan kertaan, viimeksi tässä kuussa. Itse siis tavallaan taistelen juurikin sen kanssa, että toisaalla nautin paljon kauniista blogeista ja olisi jokseenkin mukava rakentaa omastakin blogista sellainen ”kaunis paikka”. Mutta sitten kuitenkin olen luonteeltani hyvin avoin ja tuon julki asioita, joita useammat eivät toisi. Ehkä sen sitten koe niin voimakkaasti tarvetta yksityisyydelle, koska suhtaudun useimmin asioihin niin, että ne nyt on vain elämän juttuja eikä niissä ole hävettävää/salailtavaa. Vaikka tiedänkin altistavani itseni ja elämäni erilaisille mielipiteille, niin olen kuitenkin suht itsevarma – eli siis tiedän asioiden oikean laidan, vaikka joku olisi mielipiteineen eri mieltä. Sen linjauksen olen kylläkin blogissani tehnyt yksityisyyden suhteen, että en puhu erityisen avoimesti muista perheeni ulkopuolisista henkilöistä, koska en ole heiltä lupaa siihen kysynyt. Mieheni ja perheeni asiat ovat blogissa läsnä, koska mieheni hyväksyy ja oikeastaan kannustaakin minua kirjoittamaan aina siitä, minkä koen vähänkin tärkeäksi aiheeksi kirjoittaa.

    Tykkää

  48. Olen kirjoittanut samasta aiheesta muutamaan kertaan, viimeksi tässä kuussa. Itse siis tavallaan taistelen juurikin sen kanssa, että toisaalla nautin paljon kauniista blogeista ja olisi jokseenkin mukava rakentaa omastakin blogista sellainen ”kaunis paikka”. Mutta sitten kuitenkin olen luonteeltani hyvin avoin ja tuon julki asioita, joita useammat eivät toisi. Ehkä sen sitten koe niin voimakkaasti tarvetta yksityisyydelle, koska suhtaudun useimmin asioihin niin, että ne nyt on vain elämän juttuja eikä niissä ole hävettävää/salailtavaa. Vaikka tiedänkin altistavani itseni ja elämäni erilaisille mielipiteille, niin olen kuitenkin suht itsevarma – eli siis tiedän asioiden oikean laidan, vaikka joku olisi mielipiteineen eri mieltä. Sen linjauksen olen kylläkin blogissani tehnyt yksityisyyden suhteen, että en puhu erityisen avoimesti muista perheeni ulkopuolisista henkilöistä, koska en ole heiltä lupaa siihen kysynyt. Mieheni ja perheeni asiat ovat blogissa läsnä, koska mieheni hyväksyy ja oikeastaan kannustaakin minua kirjoittamaan aina siitä, minkä koen vähänkin tärkeäksi aiheeksi kirjoittaa.

    Tykkää

  49. Hieno asenne sinulla! Itse en ole kovin avoin luonteeltani, joten on kiva lukea myös kommentteja ja mielipiteitä erilaisista näkemyksistä. Koska luonteissa on paljon eroja, niin on hyvä, että myös blogien sisällöistä ja yksityisyysrajoista löytyy vaihtelua – olishan se hölmöä kirjoittaa tietynlaista blogia vain siksi, että blogin kuuluu olla sellainen ja sivuuttaa oma luonne kokonaan eli kirjoittaa joko itseähäiritsevän avoimesti tai toisaalta sulkea pois asioita, joita kuitenkin haluaisi jakaa.

    Tykkää

  50. Hieno asenne sinulla! Itse en ole kovin avoin luonteeltani, joten on kiva lukea myös kommentteja ja mielipiteitä erilaisista näkemyksistä. Koska luonteissa on paljon eroja, niin on hyvä, että myös blogien sisällöistä ja yksityisyysrajoista löytyy vaihtelua – olishan se hölmöä kirjoittaa tietynlaista blogia vain siksi, että blogin kuuluu olla sellainen ja sivuuttaa oma luonne kokonaan eli kirjoittaa joko itseähäiritsevän avoimesti tai toisaalta sulkea pois asioita, joita kuitenkin haluaisi jakaa.

    Tykkää

Kommentti ilahduttaa aina! Sähköposti-, kotisivu- tai nimikohtakaan eivät ole pakollisia. :)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s