Kuukausi sokerittomuutta takana – miltä nyt tuntuu?

Sokerittomuus on nyt puolivälissä, joten tulin kertomaan pikaisesti kuulumisia siltä saralta. Tammikuussahan siis päätin olla kaksi kuukautta ilman sokeria suht selvillä rajauksilla: tuoreet hedelmät ovat ok kuten myös rusinat kohtuullisina annoksina, mutta en syö makeisia tai leivonnaisia, en käytä maustettua jogurttia enkä juo mehuja, limppareita tai kaakaota. Sallin sokerittomuusajalle juhlapoikkeukset, mutta vielä en ole käyttänyt niistä mitään – siispä helmikuussa on tiedossa muutama poikkeus.

Kuukausi ilman sokeria on sujunut jopa hämmentävän hyvin. Ensimmäisinä päivinä pelkäsin, että unohdan olevani sokerilakossa, sillä niin automaattiseksi herkkukätköillä käyminen oli tullut. Lopulta ensimmäinen viikko oli kuitenkin helpoin, sillä päätös oli tuoreena mielessä (ja kroppa kyllästetty joulun ja uuden vuoden jäljiltä sokerilla). Seuraavina parina viikkona makeanhimo iski usein juuri silloin, kun yleensä herkuttelin: iltapäivisin sekä erityisesti iltaisin. Joskus join lasillisen vettä, joskus pureskelin purkkaa. Iltaisin korvasin makean leivällä tai voileipäkekseillä sekä toisinaan nachoilla, rusinoilla tai siemenillä. (Ja myönnän, muutaman kerran myös sipseillä tai suolaisilla lehtitaikinaleipomuksilla.)

Kuten kirjoittelinkin aiemmin, sokerittomuus on ollut suht helppo toteuttaa kotona ollessa, mutta spesiaalimmat tapahtumat ovat aiheuttaneet hieman kamppailua itsehillinnän kanssa. Kaupassa ostovimma ei ole iskenyt, mutta olen kuolannut erilaisia leivontaohjeita sekä Fazerin mainosta uutuussuklaista. Oletteko te huomanneet, että Fazer Mintiä saa patukoina??

Olen huomannut, että suhtautuminen sokeriin jakaa mielipiteet aikalailla kahtia: on niitä, jotka kannattavat kerran viikossa olevaa herkutteluhetkeä ja heitä, jotka eivät näe totaalikieltäytymistä tarpeellisena vaan panostavat pieniin kerta-annoksiin. Olen tammikuun aikana todennut (jälleen), että olen itse aika ehdoton tyyppi ja tarvitsen selkeitä rajoja – minulle ei sokerihimoon todellakaan riitä yksi pala suklaata ja jos tiedän levyn olevan kaapissa avoinna, sieltä tulee väkisinkin käytyä nappailemassa pala (tai rivi) silloin tällöin. Samoin colajuomat antavat kropalle aikamoisen sokeritujauksen hetkessä – ilmankos sitä on siis viime vuonna tullut litkittyä litrakaupalla ja haettua virkistystä.

Sokerittomuudella on ollut muutamia selviä vaikutuksia. Toki kaikkiin voi vaikuttaa myös monet muut asiat, mutta uskon sokerittomuuden olevan yksi suurimmista tekijöistä, sillä en ole muuttanut elintapoja muilta osin yhtä radikaalisti. Tammikuussa olenkin huomannut, että:

Iho on tullut parempaan kuntoon. Raskaus- ja imetysvuosien jälkeen kasvojeniho koki uuden murrosiän, joka nyt tammikuun aikana on helpottanut. Edelleen rasvoittuva sekaihoni näppyyntyy, mutta huomattavasti maltillisemmin kuin kertaakaan viime kesän jälkeen!

Paino on pudonnut. Vaikka sokerittomuuteni ensisijainen tavoite ei olekaan painonpudottaminen, olisin hurjan iloinen, jos nämä muutamat ”vieraat” kilot häviäisivät. Ilmeisesti kroppaan oli kerääntynyt jossain määrin nestettä ja turvotusta, sillä hieman yli viikon jälkeen painosta oli pudonnut vähän päälle kilo. Loppukuun aikana paino ei ole laskenut enempää, vaan junnannut tasaisesti paikoillaan.

Nälkä on nälkää. Herkkuja on tullut nappailtua usein jo pikkunälkään, joten nälkä on harvoin yltänyt isoksi. Nyt sen sijaan on ollut usein nälkä ja vieläpä oikein selvä – en muistakaan, koska viimeksi maha on kurninut ja ollut lähes kipeä nälästä! Makeanhimo ja nälkä ovat siis kulkeneet ennen käsi kädessä, mutta nyt erkaantuneet enemmän toisistaan. Myös napostelu on jäänyt vähemmälle.

Makeaa ei tee edes usein mieli. Vaikka edelleen etenkin ruokailun jälkeen tuntuisi olevan paikka jälkiruoalle, ei makeaa tee samalla tavalla mieli kuin aikaisemmin. Ennen ensisijainen tuntemus oli makeanhimo ja sen seurauksena pohdin, mitä olisi kiva syödä. Nyt sen sijaan saatan nähdä kuvan jostain leivonnaisesta tai suklaasta ja miettiä, että se voisi olla hyvää – aivan samoin kuin vaikkapa halloumsalaatti tai kanahampurilainen on hyvää. Ei siis ensisijaisesti makeutensa takia vaan makunsa.

Yleisesti virkeys ja fiilis on parempi. Olen edelleen kaukana fengshuista, joka oli ennen lapsia, mutta suunta on kohti entistä! Edelleen pinna on lyhyt ja monet asiat ärsyttävät, mutta toisaalta on hieman virkeämpi ja aikaansaavampi olo. Jotain ehkä kertoo esimerkiksi se, että olen tammikuun aikana puuhannut erilaisia diy-töitä enemmän kuin koko viime loppuvuoden aikana yhteensä!

Jatkan siis sokerittomuuttani hyvillä mielin ja seuraan, miten juhlapoikkeukset vaikuttavat. Tällä hetkellä ei ole yhtään sellainen olo, että haluaisin edes vetää sokeriövereitä, mutta kieltämättä hyvä jätskijälkkäri tai pala kakkua olisi nam!

Tammikuussa moni muukin oli lähdössä herkkulakkoon. Miten teillä on alkuvuosi sujunut sen osalta? Jos olet ehtinyt kirjoittaa blogiin kokemuksista, niin vinkkaa linkistä! Lisään sen mielelläni tekstin perään. :)

Käyhän kurkkaamassa kokemuksia sokerittomasta ja alkoholittomasta tammikuusta oonae-blogista sekä hienoja saavutuksia herkuttomammasta elämäntavasta Kotiäidin elämää -blogista! :)

. . . . . .

Tipulaa voit seurata sivun alareunasta löytyvän Bloggerin lukijaraadin lisäksi Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin’in kautta ja lisää kuvia löydät Instagramista!

50 kommenttia artikkeliin ”Kuukausi sokerittomuutta takana – miltä nyt tuntuu?

  1. Mielenkiintoista lukea kokemuksiasi! Iso peukku sulle. :) Mulla ei ole riittävästi selkärankaa tuohon touhuun, mutta olen kyllä vähentänyt hurjasti herkkujen natustelua.

    Tykkää

  2. Mielenkiintoista lukea kokemuksiasi! Iso peukku sulle. :) Mulla ei ole riittävästi selkärankaa tuohon touhuun, mutta olen kyllä vähentänyt hurjasti herkkujen natustelua.

    Tykkää

  3. Mä juuri tänään kirjoittelin omasta sokerihiirestäni :) Mulle tuollainen totaalikieltäytyminen ei sopisi vaan retkahtaisin takuuvarmasti. Herkut pomppaisivat joka paikassa silmiin ja kielletty houkuttaisi liikaakin. Nyt olen kuitenkin löytänyt oman keinoni sanoa sokerihiirulaiselle hyvästit ja jopa näkyvillä olevat suklaat eivät häiritse yhtään. Eikä usein edes tee mieli niitä!

    Tykkää

  4. Mä juuri tänään kirjoittelin omasta sokerihiirestäni :) Mulle tuollainen totaalikieltäytyminen ei sopisi vaan retkahtaisin takuuvarmasti. Herkut pomppaisivat joka paikassa silmiin ja kielletty houkuttaisi liikaakin. Nyt olen kuitenkin löytänyt oman keinoni sanoa sokerihiirulaiselle hyvästit ja jopa näkyvillä olevat suklaat eivät häiritse yhtään. Eikä usein edes tee mieli niitä!

    Tykkää

  5. Mukava kuulla, että sokerilakko on kohentanut oloasi! :) Minulle on tullut oikeastaan huomaamatta tavaksi olla syömättä kotona yhtään herkkuja, suolaisia tai makeita. Muualla saatan kerran tai kaksi kuussa syödä jotain. Joulu oli tietysti asia erikseen. Juhlana saa herkutella.

    Tykkää

  6. Mukava kuulla, että sokerilakko on kohentanut oloasi! :) Minulle on tullut oikeastaan huomaamatta tavaksi olla syömättä kotona yhtään herkkuja, suolaisia tai makeita. Muualla saatan kerran tai kaksi kuussa syödä jotain. Joulu oli tietysti asia erikseen. Juhlana saa herkutella.

    Tykkää

  7. Mukava kuulla että siellä sokerittomuus on onnistunut noin hyvin :) Mulla sama edessä, tosin aloitin vasta kaksi päivää sitten. Hirveesti tekee mieli kaikkea mahdollista, mutta eka viikko on aina se hirvein. Ehkä ensi viikko on parempi :D

    Tykkää

  8. Mukava kuulla että siellä sokerittomuus on onnistunut noin hyvin :) Mulla sama edessä, tosin aloitin vasta kaksi päivää sitten. Hirveesti tekee mieli kaikkea mahdollista, mutta eka viikko on aina se hirvein. Ehkä ensi viikko on parempi :D

    Tykkää

  9. Hienoa! Varmasti mahtavaa huomata, että sokerittomuudella on ollut paljon positiivisia vaikutuksia.Itse olen joutunut noudattamaan totaalista sokerittomuutta raskausaikana (minulla oli radi). Silloin KAIKKI sokeri piti jättää pois eli myös kaikki hedelmät ja marjat. Ei mitään makeaa. Myös moni suolainen herkku piti jättää pois sillä niihinkin tungetaan usein sokeria. Alkuun teki todella tiukkaa! Tuntui että sain syödä vain keitettyjä vihanneksia (ei perunaa), rasvatonta raejuustoa ja maustamatonta&rasvatonta rahkaa. Söinhän minä toki muutakin, mutta etenkin rahka tökkii edelleenkin, se on vain niin kamalan makuista kun sekaan ei saa laittaa edes niitä marjoja, puistatus!Aika pian siihen ruokavalioon kuitenkin tottui. Iso apua oli neuvola, sinne piti ilmoittaa sokeriarvot säännöllisesti ja pitää ruokapäiväkirjaa, joku vahti koko ajan. Kaikista suurin kannustin oli kuitenkin sisälläni kasvava ja kehittyvä pieni ihmisen alku, en olisi voinut antaa itselleni ikinä anteeksi jos hänelle olisi tapahtunut jotain oman herkkuhimoni takia.Nyt tuo masuasukki on ilahduttanut elämääni jo reilut 2,5v masuni ulkopuolella eikä kukaan enää valvo syömisiäni. On muuten PALJON hankalampaa elää ilman sokeria! Miksi ihmeessä annoin itseni taas repsahtaa, miksi en vain jatkanut hyvin mennyttä elämäntapaa. Yksi syy on varmasti ollut väsymys, jota vanhemmuus on tuonut mukanaan, herkuista on niin helppo saada itselleen piristystä hetkeksi ja onhan se itsensä hemmottelua kun on saanut pikkuihmisen unille ja saat hetken hengähtää.Totaali sokerittomuuteen en halua edes palata, mutta sellaisesta turhasta napostelusta olisi hyvä päästä eroon ja vähentää lisätynsokerin määrää. Olenkin nyt pyrkinyt herkuttelemaan vain viikonloppuisin ja arkisin korvaan herkut hedelmillä. Arkisin annan itselleni luvan herkutella, jos meille tulee vieraita, mutta maltillisesti. Rakastan leipomista ja sitä harrastusta en aio jättää. :)Mielenkiinnolla jään odottamaan miten seuraava kuukautesi ilman lisättyä sokeria menee.:)

    Tykkää

  10. Hienoa! Varmasti mahtavaa huomata, että sokerittomuudella on ollut paljon positiivisia vaikutuksia.

    Itse olen joutunut noudattamaan totaalista sokerittomuutta raskausaikana (minulla oli radi). Silloin KAIKKI sokeri piti jättää pois eli myös kaikki hedelmät ja marjat. Ei mitään makeaa. Myös moni suolainen herkku piti jättää pois sillä niihinkin tungetaan usein sokeria. Alkuun teki todella tiukkaa! Tuntui että sain syödä vain keitettyjä vihanneksia (ei perunaa), rasvatonta raejuustoa ja maustamatonta&rasvatonta rahkaa. Söinhän minä toki muutakin, mutta etenkin rahka tökkii edelleenkin, se on vain niin kamalan makuista kun sekaan ei saa laittaa edes niitä marjoja, puistatus!
    Aika pian siihen ruokavalioon kuitenkin tottui. Iso apua oli neuvola, sinne piti ilmoittaa sokeriarvot säännöllisesti ja pitää ruokapäiväkirjaa, joku vahti koko ajan. Kaikista suurin kannustin oli kuitenkin sisälläni kasvava ja kehittyvä pieni ihmisen alku, en olisi voinut antaa itselleni ikinä anteeksi jos hänelle olisi tapahtunut jotain oman herkkuhimoni takia.
    Nyt tuo masuasukki on ilahduttanut elämääni jo reilut 2,5v masuni ulkopuolella eikä kukaan enää valvo syömisiäni. On muuten PALJON hankalampaa elää ilman sokeria! Miksi ihmeessä annoin itseni taas repsahtaa, miksi en vain jatkanut hyvin mennyttä elämäntapaa. Yksi syy on varmasti ollut väsymys, jota vanhemmuus on tuonut mukanaan, herkuista on niin helppo saada itselleen piristystä hetkeksi ja onhan se itsensä hemmottelua kun on saanut pikkuihmisen unille ja saat hetken hengähtää.
    Totaali sokerittomuuteen en halua edes palata, mutta sellaisesta turhasta napostelusta olisi hyvä päästä eroon ja vähentää lisätynsokerin määrää. Olenkin nyt pyrkinyt herkuttelemaan vain viikonloppuisin ja arkisin korvaan herkut hedelmillä. Arkisin annan itselleni luvan herkutella, jos meille tulee vieraita, mutta maltillisesti. Rakastan leipomista ja sitä harrastusta en aio jättää. :)

    Mielenkiinnolla jään odottamaan miten seuraava kuukautesi ilman lisättyä sokeria menee.:)

    Tykkää

  11. Hienosti tehty! Uskaltaisinkohan itse yrittää… :) Voi että, katsoin eilen että olisinpa itsekin noin superhoikka kahden äiti, oma olo kun hieman turpea. :P Vireystasoon sokeri vaikuttaa ehdottomasti, tulee niin isoja heittoja ylös ja alas.

    Tykkää

  12. Hienosti tehty! Uskaltaisinkohan itse yrittää… :) Voi että, katsoin eilen että olisinpa itsekin noin superhoikka kahden äiti, oma olo kun hieman turpea. :P Vireystasoon sokeri vaikuttaa ehdottomasti, tulee niin isoja heittoja ylös ja alas.

    Tykkää

  13. Hienoa, että olet pysynnyt tavoitteissasi. Eiköhän se toinen kuukausi mene perää yhtä mallikkaasti :)Täällä on kanssa vietetty ”osoittain sokeritonta” vai millä nimellä sitä nyt kutsuisi? Mä kuulun näihin tyyppeihin, että tarvitsen sen luvan pieneen herkku hetkeen kerran viikossa, muuten jos tapahtuu ns. ”repsahtaminen” niin peli on mielessäni kokonaan menetetty. Toisaalta taas kun on tietoisesti pyrkinyt vähentämään sokerin käyttöä (karkin syönti, herkut jne) niin ei niitä makeita tee edes mieli! Olen myös huomanut tuon, että olo on huomattavasti virkeämpi. Oikein ihmettelen välillä, että mistäs tätä virtaa nyt riittää :D Seuraavaa päivitystä odotellen ja tsemppiä vielä tälle kuulle! :)

    Tykkää

  14. Hienoa, että olet pysynnyt tavoitteissasi. Eiköhän se toinen kuukausi mene perää yhtä mallikkaasti :)

    Täällä on kanssa vietetty ”osoittain sokeritonta” vai millä nimellä sitä nyt kutsuisi? Mä kuulun näihin tyyppeihin, että tarvitsen sen luvan pieneen herkku hetkeen kerran viikossa, muuten jos tapahtuu ns. ”repsahtaminen” niin peli on mielessäni kokonaan menetetty. Toisaalta taas kun on tietoisesti pyrkinyt vähentämään sokerin käyttöä (karkin syönti, herkut jne) niin ei niitä makeita tee edes mieli! Olen myös huomanut tuon, että olo on huomattavasti virkeämpi. Oikein ihmettelen välillä, että mistäs tätä virtaa nyt riittää :D

    Seuraavaa päivitystä odotellen ja tsemppiä vielä tälle kuulle! :)

    Tykkää

  15. Peukku sinulle, hieno suoritus! Minulle ei totaalikieltäytyminen sovi, repsahdan vaan entistä kovemmin. Kerran viikossa herkkuhetki toimii minulla parhaiten, silloinkin vain mini pussi karkkia, eikä mitään övereitä. Tosin tunnustan, että niinä viikkoina, kun mies ei ole kotona tulee aika herkästi etsittyä jotain makeaa kaapista (ikävän lievitystä?). Siinä saisin hieman petrata.

    Tykkää

  16. Peukku sinulle, hieno suoritus! Minulle ei totaalikieltäytyminen sovi, repsahdan vaan entistä kovemmin. Kerran viikossa herkkuhetki toimii minulla parhaiten, silloinkin vain mini pussi karkkia, eikä mitään övereitä. Tosin tunnustan, että niinä viikkoina, kun mies ei ole kotona tulee aika herkästi etsittyä jotain makeaa kaapista (ikävän lievitystä?). Siinä saisin hieman petrata.

    Tykkää

  17. Tuo herkuttelemattomuus kotona muulloin kuin juhlana voisi olla kyllä hyvin potentiaalinen vaihtoehto meillekin helmikuun jälkeen. Tai sitten kokeilen ekaksi, onnistuuko yksi herkutteluhetki viikossa -periaate. :)

    Tykkää

  18. Tuo herkuttelemattomuus kotona muulloin kuin juhlana voisi olla kyllä hyvin potentiaalinen vaihtoehto meillekin helmikuun jälkeen. Tai sitten kokeilen ekaksi, onnistuuko yksi herkutteluhetki viikossa -periaate. :)

    Tykkää

  19. Tuo radin sokerittomuus kuulostaa kyllä haastavalta! Tokikin silloin on hyvä motivaattori ruokavaliolle, mutta on varmaan stressaavaa tarkkailla myös hedelmistä ja kasviksista tulevaa sokeria. Mä havahduin tammikuun aikana siihen, että meillä lopulta tehdään tosi paljon ruokia itse ja piilosokeria on lähinnä leivässä ja siinäkin hyvin vähän. Hedelmistä toki on tullut hedelmäsokeria, mutta huomattavasti vähemmän kuin jos hedelmäsokeria olisi lisännyt vaikkapa leivonnaisiin. Ja todellakin, leivonta! Se on mulla myös yksi syy, miksen haluaisi jatkaa herkuttomuutta kokoaikaisesti – haluan päästä leipomaan ja toki siinä ohessa maistelemaan tuotoksia! :D

    Tykkää

  20. Tuo radin sokerittomuus kuulostaa kyllä haastavalta! Tokikin silloin on hyvä motivaattori ruokavaliolle, mutta on varmaan stressaavaa tarkkailla myös hedelmistä ja kasviksista tulevaa sokeria. Mä havahduin tammikuun aikana siihen, että meillä lopulta tehdään tosi paljon ruokia itse ja piilosokeria on lähinnä leivässä ja siinäkin hyvin vähän. Hedelmistä toki on tullut hedelmäsokeria, mutta huomattavasti vähemmän kuin jos hedelmäsokeria olisi lisännyt vaikkapa leivonnaisiin. Ja todellakin, leivonta! Se on mulla myös yksi syy, miksen haluaisi jatkaa herkuttomuutta kokoaikaisesti – haluan päästä leipomaan ja toki siinä ohessa maistelemaan tuotoksia! :D

    Tykkää

  21. Haha, kiitos. :D Näköjään sitä itse tuntee ja muistaa itsensä sellaisena kuin on pitkään ollut ja nyt muutokset pistävät lähinnä vain omaan silmään. Sussa nimittäin ei taas kyllä turpeutta näkynyt yhtään. :)

    Tykkää

  22. Haha, kiitos. :D Näköjään sitä itse tuntee ja muistaa itsensä sellaisena kuin on pitkään ollut ja nyt muutokset pistävät lähinnä vain omaan silmään. Sussa nimittäin ei taas kyllä turpeutta näkynyt yhtään. :)

    Tykkää

  23. Kiva kuulla, että olet myös huomannut positiivisia juttuja sokerin ja herkkujen vähentämisessä! En enää yhtään ihmettele niin paljoa kommentteja ja tutkimuksia, joiden mukaan sokeri on yksi pahimpia asioita kropalle ja mielelle – myös sen suhteen tämä on siis ollut hyvin avartava kuukausi!

    Tykkää

  24. Kiva kuulla, että olet myös huomannut positiivisia juttuja sokerin ja herkkujen vähentämisessä! En enää yhtään ihmettele niin paljoa kommentteja ja tutkimuksia, joiden mukaan sokeri on yksi pahimpia asioita kropalle ja mielelle – myös sen suhteen tämä on siis ollut hyvin avartava kuukausi!

    Tykkää

  25. Kiitos! :) Onneksi minipusseja alkaa löytyä taas ihan hyvin! Musta tuntuu, että jossain vaiheessa lähes kaikki karkkipussit olivat niitä MEGA-XXXXXL-kokoisia eli ihan valtavia. Tosin nytkin taitaa suurin osa uutuuksista tulla megapusseissa ja pikkupusseissa on vuodesta toiseen samat vakiotäytteet.

    Tykkää

  26. Kiitos! :) Onneksi minipusseja alkaa löytyä taas ihan hyvin! Musta tuntuu, että jossain vaiheessa lähes kaikki karkkipussit olivat niitä MEGA-XXXXXL-kokoisia eli ihan valtavia. Tosin nytkin taitaa suurin osa uutuuksista tulla megapusseissa ja pikkupusseissa on vuodesta toiseen samat vakiotäytteet.

    Tykkää

  27. Kiva lukea sun kokemuksista :)Mä oon ollut jo pidempään ilman/vähemmällä. Mutta minkä teki Fazer… Todella pahaan saumaan lanseerasivat ne uudet levyt! :D

    Tykkää

  28. Kiva lukea sun kokemuksista :)
    Mä oon ollut jo pidempään ilman/vähemmällä. Mutta minkä teki Fazer… Todella pahaan saumaan lanseerasivat ne uudet levyt! :D

    Tykkää

Kommentti ilahduttaa aina! Sähköposti-, kotisivu- tai nimikohtakaan eivät ole pakollisia. :)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s