Pystytkö odottamaan ilman kännykkää?

Oletko miettinyt, kuinka herkästi kaivat puhelimen esille odottaessasi jotain tai ollessasi vailla tekemistä?

Kivemmassa blogissa oli jokin aika sitten mielenkiintoinen juttu siitä, tappaako älypuhelin luovuuden. Aloin kirjoituksen myötä miettiä omaa kännykänkäyttöäni ja tunnistin kyllä piirteitä siitä, kuinka luuri yllättävän herkästi hakeutuu kädenulottuville. Päätin ottaa blogin haasteen vastaan ja seuraavalla kerralla odottaa ilman tekemistä, ärsykkeitä tai edes musiikkia.

SONY DSC

SONY DSC

Odottaminen ilman virikkeitä

Sopivasti jutun lukemisen jälkeen olinkin liikkeellä ilman lapsia ja jouduin odottamaan bussia, harrastuksen alkamista ja kaupunkiseuralaista. Hämmästyin, kuinka refleksinomainen oli käteni liike kohti olkalaukkua ja kännykkää heti, kun olin yksin ja ilman tekemistä. En ollut oikeasti huomannut, etten enää odota vain odottamalla!

Odottaminen ilman kännykkää tuntui turvattomalta. Siinä piti vain seistä ja katsella ympäristöä. Olisin voinut vaikka vahingossa katsoa toista ihmistä päin, ajatella!

En kuunnellut edes musiikkia, joten oli pakko aistia myös ympäristön äänet eikä voinut vaipua omiin ajatuksiin. Ihan kuin ei olisi ollut omassa kuplassa vaan yhteisessä, kaikkien jakamassa tilassa. Menisiköhän maailma ihan hulluksi, jos omien kupliemme sijasta olisimmekin kaikki taas läsnäolevia ympäristömme kanssa?

Mietin, että aika nopeasti luurista onkin tullut osa minua. Olen aina ollut mielummin ajoissa kuin myöhässä ja aina se, joka odottaa muita. Ennen odottaminen ilman virikkeitä tuntui normaalilta, mutta nyt jotenkin hurjan extremeltä. Jäin pohtimaan, miten vahvasti puhelin onkaan vaikkapa osa nuoria – olen kuitenkin elänyt suurimman osan aikuisikääkin ilman älypuhelinta ja käyttänyt puhelinta vain puhumiseen ja tekstailuun. Millainen tilanne on heillä, jotka ovat kasvaneet nuorempina tiiviiseen symbioosiin puhelimensa kanssa?

SONY DSC

SONY DSC

Pystyn hyvin ymmärtämään, miksi puhelin kaivetaan niin herkästi esiin. Itsekin odottaessani luen usein blogipostauksia, kommentoin tai vastailen kommentteihin, kirjoitan ehkä pari viestiä ja selaan uusimmat tapahtumat fb:sta ja instasta. Siis juttuja, joita en välttämättä muuten ehtisi tehdä ollenkaan.

Toisaalta uskon vahvasti, että välillä on hyvä antaa aivojen olla lepotilassa ja suoda luovalle ajattelulle mahdollisuus. Jos kaikki luppohetket menevät facebookin selailuun, koska tulee niitä suuria älynväläyksiä, alitajunnan muhittamia oivalluksia?

SONY DSC

Päätin kiinnittää huomiota kännykänkäyttööni ja jatkaa odottamista ilman puhelinta. Ehkä on ihan hyvä opetella taas vain olemaan.

Mitä luulet, pystytkö sinä odottamaan ilman kännykkääsi?


Voit seurata blogia Facebookin, Bloglovin’n, Blogit.fin ja Instagramin kautta. Tervetuloa mukaan! :)

29 vastausta artikkeliin “Pystytkö odottamaan ilman kännykkää?

  1. Tosi hyvää asiaa ! Yritän aina välillä repiä itseni pois tietsikan äärestä jos huomaan että kuluu liikaa aikaa blogeissa tai Facessa. Puhelimen kautta en käytä nettiä lainkaan. Odottaessa (esim.) lääkärissä minulla on mukana kirja. Ulkona kävellessä ipodissa musiikki.

    Kauniit keltaiset luontokuvat 💛

    Tykkää

    1. Blogeissa ja fb:ssa aika häviää ihan hurjaa vauhtia! Ja lopulta sitä ihmettelee, miten ei saanut mitään aikaiseksi. Mulla on koneellakin käytetty aika vähentynyt tosi paljon, kun olen iltaisin tehnyt käsitöitä – nyt vaan tuntuu, ettei ehdi tehdä juuri mitään kun yrittää jakaa ajan usealle kivalle tekemiselle!

      Tykkää

    1. Voi KIITOS Huopalintu! Kiva, että vinkkasit väärästä linkistä! Ajattelin kerrankin näppärästi kännykällä julkaista ja jakaa postauksen, mutta näköjään jossain tapahtui jokin mystinen virhe. En ymmärrä, miten haasteeseen päätyi yli vuoden vanha juttu. :D

      Tykkää

  2. Kauniita ilta kuvia luonnosta.

    Olen malttanut olla bloggailematta puhelimella, vaikka monesti on mielessä käynyt että aloitanko.
    Puhelimesta tulee luettua iltasanomat ja Iltalehti…..niin ja Elisa Viihde tallennuksia tehtyä.
    Kuvaan aika paljon puhelimella liikkuessani.

    Tykkää

    1. Mä myös tykkään puhelimella enemmän lukea kuin kirjoittaa. Mua ärsyttää, kun kirjoittaminen on silloin niin paljon hitaampaa koneella kirjoittamiseen verrattuna. Pitäydyn siis tietokoneella bloggailussa. :) Mä olen myös huomannut, että etenkin lapsia tulee kuvattua huomattavasti enemmän puhelimella kuin kameralla!

      Tykkää

  3. Hip Hei! Minäkin juttelin linkkupysäkillä ventovieraan kanssa ja säästin puhelimesta akkua. Sitten kaupungissa painoin Pokemonin päälle, niin kurja peli söi virrat ja odotin että kohta mies soittaa että lapsilla hätä. Odottelin tapaamista ja odottelin linkkua kotiin ihan ilman puhelinta. Minusta puhelin tyhjentää aivoja mukavasti, eihän niitä kaikkia ideoita ehdi millään toteuttamaan. ;)

    Tykkää

    1. Hehe, totta! Välillä voisi olla ihan hyvä rajata ideoiden tulvaa. :D

      Mä en ole uskaltanut ladata Pokemonia puhelimeen, etten vain innostu siitä. Rajoitan vähän kännykänkäyttöä sitä kautta. :D

      Tykkää

  4. Olen tietoisesti jättänyt puhelimen räpläämisen vähemmälle – osasyynä sekin, että kännykkäni on tosi huono ;)
    Junamatkat kotoa töihin ja takaisin ovat omaa aikaani ja ilman puhelinta tulee seurattua muita ihmisiä ja ohi vilistävää vaihtuvaa maisemaa (josta mieheni ei tiedä mitään, kun lukee kirjaa tai kännykkää).
    Minusta on todella vapauttavaa elää ilman jatkuvaa puhelimen selailua.

    Tykkää

    1. Mullakin alkuvuodesta itsensä ahkerasti sammuttava puhelin rajoitti hyvin netin ja kameran käyttöä. :D Mä myös tykkään katsella bussista maisemia! Ja ihmisiä! Silloinkin kännykkä on kyllä hollilla, kun kuuntelen musiikkia siitä, mutta sitä ei ehkä lasketa? :)

      Tykkää

  5. Tämä on sellainen asia, johon olen jo pitkään kiinnittänyt paljon huomiota. Itse en ole kovinkaan kiinni puhelimessani, joten jossain odotellessa jotain tulee kiinnitettyä paljon huomiota ihmisiin, jotka näpertävät kännyykkänsä hyvin tiiviisti. Itse vasta tuossa kesän alussa otin netin käyttöön kännykässäni ja sen kautta on tietysti kiva kurkistaa Facebookiin jos on tylsää, mutta muuten en kännykällä juurikaan käy nettisivuilla. Netistä on hyötyä lähinnä siinä, että pystyy käyttämään jutusteluun messengeriä ja whatsappia, jotka otin käyttööni samalla kun netinkin. Ne on käteviä! :)

    Tykkää

    1. Messenger ja whatsapp ovat kyllä näppärät! Samoin tykkään valtavasti google mapsista. :D Paljon on kyllä hyvääkin puhelimen nettiyhteydessä! Kun vain muistaisi olla itse se, joka pitää lankoja käsissään eikä anna netin ja puhelimen määrätä tahtia. :)

      Tykkää

  6. Myönnän, että kaivan puhelimen heti käteen, kun on luppoaikaa ilman lasta. Se kun on lähes ainoa hetki, kun voi someilla ilman huonoa omatuntoa. Tosin yritän kyllä välillä tietoisesti jättää puhelimen laukkuun.

    Tykkää

    1. Sepä! Mulla on someilu vähentynyt ihan itsestään, kun ollaan jotenkin tosi paljon tehty kaikkea tyttöjen kanssa tässä viime aikoina. Puhelinta ei vaan ehdi selailla. Niinä hetkinä kun se on kädessä lasten läsnäollessa yritän olla tuntematta huonoa omatuntoa ja ajatella, että kyllähän se omakin äiti puhui lankapuhelimessa eikä meidän lapsuus mennyt pilalle. :)

      Tykkää

  7. Tärkeä asia. Aivot tarvitsevat oikeasti lepoa jatkuvasta ärsyketulvasta. Käytän kännykän tilalla neulomuksia, ainakin kun odotan lapsia harrastuksista ym. Rentouttavaa ja samalla hyödyllistä… :)

    Tykkää

    1. Mä sain juuri hetki sitten pienen pussukan, joka sopii täydellisesti matkaompelusten kodiksi! Nyt pitää vain ottaa matkavirkkaaminen tavaksi. :)

      Tykkää

  8. Huikean kauniit kuvat ja mukavia mietteitä kännykästä ja muustakin. Mulla on niin vanha kännykkä etten kehtaa kyllä ihan joka tilanteessa sitä tiirailla, joskus menee päiväkin ettei paljon tartte, joskus taas tulee puheluita ja asioita liikaakin eli pelkkiä puhelin juttuja. Ja minusta on kiva rupatella outojen kanssa jos vähänkään vihreää valoa näyttävät, en halua ikinä tunkeilla ja tykkään odotellessa katsella ympäristöä, seurata vaivihkaa ihmisiä, tilanteita jne.

    Tykkää

  9. Kauniita kuvia ja aivan ihana postaus. Itse sorrun aivan samaan, että odottaessani räpellän puhelintani aikani kuluksi ja monesti olen miettinyt sitä kuinka olen tullut toimeen ilman puhelinta muutama vuosi sitten. Herran tähden, olen vain seisonut paikoillani ja odottanut ja odottanut. :D Minä en osaa kohdallani sanoa, onko luovuuteni tukahtunut kun puhelinta selailen. Voisin sanoa, että minulla se on päinvastoin, sillä ilman älypuhelinta ei olisi ollut aikaa muulloin tutustua erilaisiin blogeihin, pinterestiin jne. Näiden juttujen myötä ryhdyin itse olemaan luova ja kirjoittamaan blogia.

    Tykkää

Kommentti ilahduttaa aina! Sähköposti-, kotisivu- tai nimikohtakaan eivät ole pakollisia. :)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s