Tammikuun siniharmaa trikoomekko

Lähdin mukaan Vuosi väriterapiaa -haasteeseen ja jokin aika sitten paljastinkin suunnittelemani värit tälle vuodelle. Nyt on aika esitellä tammikuun väri eli siniharmaa – väri, joka ei todellakaan ole lempivärejäni, mutta joka tässä kankaassa kolahti heti!

En koe ompelua (vielä) omaksi jutukseni ja paljon mielummin neulon tai virkkaan. Olen kuitenkin syksyn aikana viimein hoksannut legginsien ja trikoomekkojen hienouden ja täysin hullaantunut niihin. Harmi vain, etten ole löytänyt mistään kivoja budjettiini sopivia mekkoja!

Koska sopivaa mekkoa ei löytynyt kaupoista, päätin tehdä sen itse. Sain äidiltäni tämän kankaan ja kädet jännityksestä lähes täristen lähdin sitä leikkelemään ja surauttelemaan kokoon.

Mekon kaava on Suuren Käsityön numerosta 9/2011. En ole ihan varma, tuliko pääntiestä sellainen kuin piti, mutta ihan kivalta se näyttää. :D

Haastemekko.jpg

Olen hieman hätäinen ompelija, vaikka näin aloittelijana pitäisi nimenomaan olla malttia mitata ja leikata tarkasti. Näenkin, että mekossa on monia pikkuvirheitä ja hieman soveltaen toteutettuja kohtia, mutta samalla olen siitä valtavan ylpeä. Minä tein ja osasin (vaikka välillä mokasin)!

Pikkuvioista huolimatta mekkoa kehtaa käyttää, se on kestänyt pesuissa mainiosti ja kokokin on sopiva. Jes!

Tämä taitaa muuten olla blogin ensimmäinen ommeltu työ sitten 2,5 vuoden takaisten pipojen! Veikkaan, että tämän vuoden aikana ompeluksia näkyy blogissa enemmänkin, jos vain pääsen välillä toimivan ompelukoneen äärelle. :)

Mikä sinun tammikuun värisi on? :)

Hienoa päivää sinulle!


Voit seurata blogia Facebookin, Blogit.fin, Blogipolun tai Bloglovin’in kautta. Tervetuloa mukaan! :)

21 kommenttia artikkeliin ”Tammikuun siniharmaa trikoomekko

    1. Kiitos! Mä ihmettelen edelleen, mikä kankaassa mua viehättää. Periaatteessa en oikein tykkää sinisestä enkä ehkä noin graafisesta kuviostakaan, mutta tuossa kuosissa on kyllä kokonaisuus tosi kiva!

      Tykkää

  1. Ihana mekko ja upeat värit!

    Hih, olen ihan samanlainen. Teen aina hätäisesti ja sit harmittaa. Mihinköhän ikään mennessä sitä oppii etenemään rauhallisesti? Pahinta on, että yleensä oion työvaiheita… ei hyvä, ei tule nättiä 😣Mutta jos vaan itselle tekee, niin onko sillä hirveästi väliä? Jos vaan pysyyy kasassa ja on sopiva sekä näyttää päällisin puolin hyvälle? Jos totta puhutaan, ei ne kaupasta saadut valmiit ole yhtään sen kummoisia… 😅

    Tykkää

    1. Mä olen nyt neulomisen yhteydessä harjoitellut korjaamista, purkamista ja pitkäpinnaisuutta! :D Aika moni työ on jäänyt aikoinaan kesken, kun en ole viitsinyt purkaa tai sitten olen tehnyt loppuun ja käyttänyt vain pari kertaa. Jotain kehittymistä oon jo huomannutkin, sillä enää purkaminen ei harmita niin paljoa! :D

      Tykkää

  2. Hyvän mallinen mekko, kaunis. Mun ompelukone-angstini ei näytä loppuvan… tartun siihen vaan pakon edessä… :) Mut ihanaa, että teillä synkkaa koneen kanssa ja lopputulos on näin kaunis. :)

    Tykkää

    1. Mulla synkkaa tämän käsityöilloissa käytetyn koneen kanssa. :D Oman koneen kanssa olemme epämääräisessä viha-rakkaus-suhteessa, sillä yhteistyö rajoittuu lähinnä ohuiden, korkeintaan kolminkertaisten puuvillakankaiden ompelemiseen. Kaikki muut materiaalit ja paksuudet ovat kinkkisiä ja päärmeet ja reunakanttaukset ovat pahimpia. Haaveilen uudesta ompelukumppanista. :D

      Tykkää

  3. Kaunis mekko ja hauska kuosi! Pääntie näyttää ainakin kuvissa oikein onnistuneelta.

    Minä olen ihan kohtuullinen ompelija, jos ryhdyn työhön, mutta minäkään en millään malttaisi tehdä kunnolla. Ja jos en tee kunnolla, niin en tule käyttäneeksi tekeleitä. Jos taas teen kunnolla, kaikki etenee aivan liian hitaasti.

    Tykkää

    1. Voi, kuulostaa niiiiin tutulta! Mä olen myös hätäinen ja haluaisin nopeasti valmista. Ärsyttävintä on millimetrin tarkkuudella mittaaminen, missä yleensä vähän luistankin – mikä puolestaan myös usein näkyy lopputuloksessa.

      Tykkää

  4. Tosi kaunis mekko! (: Miun tammikuu oli tummansininen. Piti siis poistua mukavuusalueelta jälleen kerran, mutta kivan sukkamallin löydettyäni lopputuloksesta tuli oikein kiva.

    Tykkää

    1. Kiitos! Mä pikkuhiljaa totuttelen sinisiin. Ensin tuli turkoosi ja nyt tämä ja välillä jokin lämminsävyinenkin sininen on kiinnittänyt huomion – tummansiniseen on vielä matkaa, mutta ehkä innostun siitäkin vielä joskus. :D

      Tykkää

Kommentti ilahduttaa aina! Sähköposti-, kotisivu- tai nimikohtakaan eivät ole pakollisia. :)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s