Kuinka ymmärtää erityisherkkää?

Oletko sinä tai joku läheisesi erityisherkkä?

Minä en ole, mutta perheestämme löytyy yksi erityisherkkä lapsi ja yksi erityisherkkä aikuinen (sekä vastaavasti yksi ei-erityisherkkä aikuinen ja lapsi). Vaikka joskus vuosia sitten pidinkin erityisherkkyyttä muoti-ilmiönä ja piirteiden turhana korostamisena, on pakko todeta, että erityisherkkyyden myöntäminen on auttanut ymmärtämään perheenjäseniä paremmin.

Varsinkin erityisherkkä lapsi tuntuu kasvattavan äitiä vähintään yhtä paljon kuin äiti lasta.

Mitä erityisherkkyys on?

Erityisherkkyys ei ole diagnosoitava sairaus, vaan ihmiselle tyypillinen tapa kokea ja tuntea asioita. Erityisherkkä voi olla introvertti, kuten suurin osa on, mutta myös elämyshakuinen ja ulospäinsuuntautunut. Erityisherkkien hermosto reagoi ärsykkeisiin herkästi ja heitä saattavat häiritä asiat, joita muut eivät edes huomaa. Koska havainnointikyky on tarkka ja saatuja havaintoja käsitellään syvällisesti, erityisherkät kuormittuvat herkästi, mikä näkyy stressinä ja ylivirittäytymisenä.

Voit lukea lisää erityisherkkyydestä ja testata herkkyytesi Suomen erityisherkät Ry:n sivuilla.

Erityisherkän ymmärtäminen

Näin sivusta seuranneena olen todennut, että monessa asiassa ymmärtämistä helpottaa, kun kuvittelee jonkin tunteen tai tuntemuksen itselleen moninkertaisena. Toisaalta myös ajatus ”parempi himmailla heti kuin vetää ihan piippuun” toimii oikein hyvin ja itselläkin on lopulta mukavampaa, kun toiset eivät ole aivan rättipoikkiväsyneitä ja ylikuormittuneita.

On joitain juttuja, joita olisin toivonut tietäväni tai ymmärtäväni jo lapsemme ollessa pieni (ja pienihän hän on on kyllä edelleenkin 4-vuotiaana). Jos sinulla on tai epäilet olevan erityisherkkä lapsi, olisiko näistä havainnoista sinulle apua? Kohtia saa vapaasti soveltaa myös erityisherkkiin puolisoihin. :D

Ja jos sinulla ei ole erityisherkkää lasta, niin lue kohdat silti. Me olemme siitä onnellisessa asemassa, että kaikki lähipiirimme aikuiset arvostavat lapsiamme juuri sellaisina kuin he ovat – eivät vaadi olemaan reippaampia, rohkeampia tai puheliaampia ja päinvastoin ovat monessa vieraassa tilanteessa olleet hyvänä tukena. Kaikilla ei kuitenkaan näin ole, mikä aiheuttaa ylimääräistä stressiä niin vanhemmille kuin varsinkin lapselle.

Kissankellot

Vinkkejä erityisherkän lapsen ymmärtämiseen

Tarkkaavaisuus ja aistiärsykkeet väsyttävät: Kun pään sisällä pyörii jatkuva ympäristöä tarkkaileva järjestelmä, se vie energiaa ja väsyttää. Samalla keskittyminen vieraissa paikoissa, joissa on ihmisiä, liikettä ja ääntä, voi olla vaikeaa. Esimerkiksi lomareissut ovat meillä olleet useimmiten kaksiöisiä, sillä vaikka ohjelmaa olisi kuinka vähän tahansa, joku aina rasittuu.

Rauhoittuminen on tärkeää: Jos päivällä on paljon hulinaa – vieraampien ihmisten seuraa, menemistä, näkemistä tai tekemistä – kannattaa rauhoittaa menoa ja mahdollistaa lapselle puuhailu yksin omassa rauhassa. Meillä esimerkiksi palapelit, piirtäminen ja värittäminen toimivat hyvin – tai ihan vain höpötysleikki itsekseen lelujen keskellä. Loppupäivä ei ehkä ole ihan niin kiukkuinen tai itkuinen, jos saa välillä tasata kierroksia.

Maailma on täynnä jännittäviä asioita: Monet erityisherkät ovat turvallisuushakuisia ja miettivät jo etukäteen, mitä erilaisia riskejä asioihin tai tekemisiin liittyy. On siis mahdollista, ettei lapsi suostu kävelemään parkkipaikan ohi, koska auto saattaa lähteä liikkeelle. Tai ei halua syödä ilman ruokalappua, ettei paita likaantuisi. Yritän kovasti olla varoittelematta turhista, sillä tiedän, että pienikin varoitus muistetaan ja otetaan mukaan check-listalle.

Aistihavainnot ovat yksityiskohtaisia: Muistan ihmetelleeni vauvani kanssa aikoinaan, miksi ihmeessä laitoin nallekuvioiset pehmusteet pinnasänkyyn – eihän vauva voi mitenkään rauhoittua nukkumaan, kun se katselee kivoja kuvia. Samoin ihmettelin, miksi meidän vauvamme alkaa itkeä heti autosta nostettaessa tuulen vähänkin puhaltaessa kasvoille, kun muiden vauvat eivät tuntuneet huomaavankaan tuulenvirettä. Kun aistit reagoivat herkästi, monet asiat tuntuvat voimakkailta: kovat äänet jännittävät ja häiritsevät, ruoka ja juoma tuntuu inhottavalta iholla tai kesälläkin on saatava pitää sukat jalassa.

Oppiminen tapahtuu omaan tahtiin: Jostain olen aikoinaan lukenut, että erityisherkät saattavat oppia asioita hieman myöhemmin kuin muut – esimerkiksi pottailu, pyöräily tai uiminen saattaa viedä aikaa. Allekirjoitan! Opettelen edelleen elämään hetkessä ja uskomaan siihen, että asiat tapahtuvat ajallaan – tai niin ne ainakin tähän asti ovat lopulta tapahtuneet. Ja oikeasti, loppuelämän kannaltahan se on ihan se ja sama, onko oppinut potalle 1- vai 4-vuotiaana. (Mutta vastapainoksi on todettava, että on hurjan paljon tarkkaavaisuuteen, hienomotoriikkaan ja keskittymiseen liittyviä taitoja, jotka saattaa oppia reippaasti ennen ikätovereitaan.)

Asiat ällöttävät ja inhottavat: voimakas aistikokemus näkyy myös keskusteluissa ja ei-konkreettisissa asioissa. Emme enää keskustele kuopuksen kanssa suolentoiminnasta ruokapöydässä.

Sääntöjen noudattaminen on tarkkaa: Jostain olen lukenut, ettei erityisherkkä tarvitse nuhteita, sillä hän kyllä tietää tehneensä väärin ja omatunto varmasti soimaa. Säännöt ovatkin tarkkoja ja niitä pyritään noudattamaan aina. Hämmennys siitä, että joku rikkoo sääntöjä on suuri – kuinka joku ikinä mitenkään voi pyöräillä ilman kypärää?? Samoin tyrmistys esimerkiksi siitä, että toinen lapsi tulee ja ottaa tavaran kädestä, on valtava.

Peltosaunio

Uskon, että yksi suurimpia onneja erityisherkällemme on pikkusisarus 1 v 3 kk ikäerolla – hän on paras ystävä, kanssaoppija ja rohkeustsemppari. Minun ymmärrykseni puolestaan kasvoi huomattavasti, kun huomasin, kuinka eri tavalla toinen vauva reagoi asioihin. Että ihan sama mistään nalleista tai tuulenvireistä tai vesisateesta, pikkujuttuja.

Ymmärrys ei kuitenkaan ole vieläkään täydellistä ja tuskin tulee ikinä olemaan. Tälle ajalle on mahtunut nimittäin paljon myös turhautumista, tiuskimista ja liikoja vaatimuksia. Hampaiden kiristelyä ja mukautumista, jotta herkemmät pystyvät välttämään ylivirittyneisyystilan. Ajoittaista huonoa omatuntoa hölmöistä ratkaisuista tai sanavalinnoista, mutta myös suurta onnistumisenriemua, kun herkkä rohkaistuu uskaltamaan ja oppimaan.

Ja helpotusta, kun ymmärtää, ettei toinen ole vaikea tahallaan. Jotkut asiat vain ovat toisen silmin kovin suuria.

Jos muuten haluat lukea lisää aiheesta, löydät lisää näkökulmia ja vinkkejä Elaine N. Aronin kirjoista Erityisherkkä lapsi, Erityisherkkä ihminen sekä  Erityisherkkä ihminen ja parisuhde.

Ihanan kaunista päivää juuri sinulle, kuinka herkkä oletkaan!

LUE MYÖS: Kun olen vanhempi, en koskaan… / Tsemppiä äidit! / Älä unohda itseäsi


Voit seurata blogia Facebookin, Bloglovin’n, Blogit.fin ja Instagramin kautta. Tervetuloa mukaan! :)

2 vastausta artikkeliin “Kuinka ymmärtää erityisherkkää?

  1. Tutuista asioista kirjoitat. Poikamme ollessa lapsi ei vielä puhuttu /tiedetty tällaista termiä. Nyt reilusti parikymppinen nuori mies on itsekin todennut olleensa erityisherkkä lapsi. Eihän se herkkyys mihinkään ole kadonnut, mutta asiaan osaa paremmin suhtautua, kun tietää mistä on kyse. Joskus mietin, että tuliko yritettyä liikaa reipastuttaa häntä lapsena, kun isosiskokin oli tosi sosiaalinen ja rohkea.
    Päiväkodin aloittaminen esim. oli vaikea paikka, mutta yhdessä henkilökunnan kanssa saimme sen sujumaan päivä päivältä paremmin. Ääniherkkänä hän valitti tietysti mm. päiväkodin metelistä. Valokuvani hän halusi mukaansa sinne :D Pohtiva, analysoiva, tarkasti ympäristöä havainnoiva ja erityisen hyvämuistinen nuori mies hän on tälläkin hetkellä. Maisterin paperit on jo taskussa.

    Tykkää

    1. On kyllä hyvä, että erityisherkkyydestä on puhuttu viime vuosina paljonkin! Välillä ehkä jopa tuntui, että se meni yli, sillä enemmistö tuntui olevan erityisherkkiä… Kuitenkin todellakin tuo erityisherkkyyden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään monia tilanteita ja suhtautumaan fiksummin – ja toisaalta olen kuullut monen aikuisena todenneen ymmärtävänsä itseäänkin paremmin luettuaan erityisherkkyydestä. :)

      Tykkää

Kommentti ilahduttaa aina! Sähköposti-, kotisivu- tai nimikohtakaan eivät ole pakollisia. :)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s