Kotimaiset lempparini

Luin jo jonkin aikaa sitten Hesarin jutun kotimaisista tuotteista - niistä, joita ei ole vain suunniteltu Suomessa vaan myös valmistettu täällä. Artikkeli oli aika mielenkiintoinen, sillä toisaalta Suomessa valmistetaan paljon tuotteita, joiden en ajatellut olevan kotimaisia. Toisaalta mukana oli valtavasti tuotteita, jotka olen luullut Suomessa tehdyiksi. Tiesitkö, että esimerkiksi mitään kaupoissa myytävää raakaa pekonia ei … Jatka lukemista Kotimaiset lempparini

Hei Neiti Kevät, olen hereillä!

Mihin vuosi katosi? Vastahan kuvailin kevään merkkejä ja kirjoitin vapusta! Kävelin viikonloppuna taas samoissa maisemissa kuin vuosi sitten ja kuvailin samoja puita ja sinivuokkoja. Mietin, että tässä keväässä on paljon samaa aikaisempien keväiden kanssa, mutta myös paljon erilaista - erityisesti lapsista huomaa, että vuodessa ehtii tapahtua valtavasti asioita. Esikoisemme talitiainenkin sanoi kaksi vuotta sitten tä-too, … Jatka lukemista Hei Neiti Kevät, olen hereillä!

Kodin ulkopuolelle, hop!

Olemme kotiutuneet! Kuten viimeksi pullapostauksen yhteydessä kerroinkin, tein pidennetyn viikonloppuretken tyttöjen kanssa Turkuun. Hieman jännitin, miten reissu sujuu, sillä edellisestä kerrasta on jo lähemmäs vuosi aikaa. Hyvin kuitenkin meni ja lähdemme varmasti uudestaankin! Jäin miettimään, miksi reissaaminen yksin lasten kanssa tuntuu muka niin vaivalloiselta. Miksi emme ole liikkuneet enemmänkin kodin lähialueen ulkopuolella? Ainakin yksi syy … Jatka lukemista Kodin ulkopuolelle, hop!

Kun olen vanhempi, en koskaan…

Muistelen välillä suurella huvittuneisuudella ajatuksiani ennen lapsia. Kuinka ajattelin, että noita asioita emme ainakaan tee ja nuo varmasti teemme sitten, kun meillä on omia lapsia. Tässä kolmessa vuodessa on tapahtunut kuitenkin aikamoinen muutos ajatuksissa - selvästi siis myös lapset kasvattavat vanhempiaan ja pöllyttävät ajatukset ja käsitykset uusiksi. Esimerkiksi nämä toteamukset ovat ihan höpönhöpöä nykyisin: "Miksi … Jatka lukemista Kun olen vanhempi, en koskaan…

Voiko äiti olla syyllistymättä?

Päätin esikoisen odotusaikana, etten aio tuntea huonoa omatuntoa tai syyllisyyttä äitiydessä, sillä kyllähän maalaisjärjellä pääsee pitkälle ja harvassa asiassa on vain yhtä oikeaa toimintatapaa. Kas kummaa, syyllisyyden tunne on kuitenkin hyvin tuttu myös täällä. Tuntuu, että keskiössä lastenkasvatuksessa on oikein tekeminen; kasvatusoppaat ja netti ovat täynnä ohjeita, kuinka lapsi tulee kasvattaa. Riippuen kirjoittajan taustoista tai … Jatka lukemista Voiko äiti olla syyllistymättä?