Huhtikuun minimalismipeli

Jos se mitä omistamme,
on meidän vallassamme,
olemme rikkaita ja vapaita.
Mutta jos olemme omaisuutemme vallassa,
olemme todella köyhiä.

– Edmund Burke –

Teekupillinen1.jpg

Osa ehkä muistaakin, että konmaritin kotiamme kesällä ja siinä rytäkässä lähti pois paljon, paljon tavaraa. Nyt yli puoli vuotta sen jälkeen tuntuu, että on jälleen aika katsella kaappeja ja laatikoita sillä silmällä.

Konmari-metodi oli ihan kiva ja jees, mutta en tällä kertaa jaksa käydä jokaista tavaraa läpi, vaan teen mieluummin täsmäiskuja – luulen osaavani suunnistaa aika nopeasti niille hyllyille ja laatikoille, joiden tavaroita en ole tarvinnut, kaivannut enkä edes ajatellut kertaakaan kesän jälkeen. Päätin haastaa itseni (ja tottakai myös sinut!) uudestaan tähän kuukauden kestävään minimalismipeliin. Kävin sen läpi syksyllä 2015, jolloin karsin erityisesti vaatteita pois. Tällä kertaa luulen, ettei painopiste ole yhtä selkeästi tekstiileissä, mutta katsotaan, miten käy!

Mikä on minimalismipeli?

Kyseessä on siis kuukauden mittainen haaste, jonka aikana laitetaan pois turhia tavaroita ja tekstiilejä. Joka päivä luovutaan niin monesta tavarasta kuin mikä on päivän numero – ensimmäisenä siis yhdestä, toisena kahdesta, kolmantena kolmesta jne. Onneksemme huhtikuussa on 30 eikä 31 päivää! ;)

Huhtikuu ehti jo alkaa, mutta ehdit mainiosti vielä mukaan! Kirit vaikka heti tänään ensimmäisten päivien muutamat tavarat!

Voit muuten haasteessa määritellä itse, millä tarkkuudella lasket poismenevät tavarat. Itse en viimeksi laskenut suoranaisia roskia (turhat paperit yms.), mutta jokainen sukka ja hiuspinni olivat kyllä oma yksikkönsä.

Tulppaanitskoolissa

Hieman kieltämättä jänskittää, pääsenkö kuun loppuun asti – lähipiiri nimittäin on kovasti sitä mieltä, ettei meiltä voi löytyä niin paljoa luovutettavaa. Hepä eivät kuitenkaan tiedä tarkalleen, kuinka pientä osaa vaatekaappini sisällöstä käytän, kuinka paljon tytöille on alkanut jäädä vaatteita pieneksi ja mitä keittiövälineitä lopulta oikeasti tarvitsen. ;)

Miten on, lähdetkö mukaan pelailemaan?

Hienoa alkanutta viikkoa sinulle!

Jos kirjoitat itsekin blogia, niin muistahan tutustua Blogisiskoihin! Olisi huikeaa saada sinut mukaan! :)


Voit seurata blogia Facebookin, Blogit.fin tai Bloglovin’in kautta. Tervetuloa mukaan! :)

Arvontavinkki!

Heippa! Joko tykkäät Oranssin fb-sivuista? Jos et vielä tykkää, niin kannattaa tykätä nyt, ettei mikään kiva juttu mene ohi! Esimerkiksi näitä kuvia et välttämättä ole nähnyt?

Ajatelmat.jpg

Fb-sivuilla meni jokin aika sitten rikki 200 tykkääjän raja ja sen kunniaksi arvon siellä uusia tuulahduksia ajatteluun ja kodinjärjestämiseen – eli KonMari -kirjan, josta sain kesällä valtavasti tuoreita ajatuksia ja uutta virtaa.

Jos haluat tavoitella kirjaa itsellesi, niin käyhän Oranssin fb-sivuilla ja tykkää siellä alla olevasta kuvasta. Ehdit tykkäillä tämän viikon ajan, minkä jälkeen ilmoitan voittajan kuvan kommenttikentässä.

arvontapalkinto2

Huomenna alkaa marraskuu, mikä tarkoittaa paljon kivoja juttuja blogissa! Täällä nimittäin aletaan odottaa ja valmistella joulua! Mutta ei tietenkään mitä tahansa joulua. Tule huomennaa kurkkaamaan, mitä on luvassa. :)

Onnea arvontaan, nähdään fb:ssa! :)


Voit seurata blogia Facebookin, Blogit.fin, Blogipolun tai Bloglovin’in kautta ja lisää kuvia löytyy Instagramista. Tervetuloa mukaan! :)

KonMari ja siivouksen elämänmullistava taika – totta vai tarua?

konmari

Moi, täällä ollaan!

Viimein koneelle ehtiessäni tulin kertomaan, miten KonMari-kesä 2016 lopulta sujui. Muistatko, kuinka kerroin maritukseen liittyvistä ajatuksista ja oivalluksista jokunen viikko sitten? Nyt projekti on lähes lopussa ja on aika tarkastella, löytyikö siivouksesta lopulta elämänmullistavaa taikaa vai ei.

Mistä lähdin liikkeelle?

Olen tavarahamsteri, tykkään keräillä sarjoja ja löydän useimmista tavaroista jonkinlaista tunne- tai muistoarvoa. Kynnys heittää tavaroita tai vaatteita roskiin on ollut korkea, sillä mielessä jyskyttää aina ”toisen roska on toisen aarre”. Kun en ole kehdannut myydä tavaroita enkä pystynyt heittämään niitä roskiin, ovat ne jääneet pyörimään laatikoihin ja kaappeihin. Tai työhuoneeseen.

En myöskään ole erityisemmin järjestyksen ihminen – tykkään puhtaista tasoista ja selkeydestä, mutta työpöytäni on aina täynnä tavaraa ja keittiöntasot tiskien ja sekalaisten pikkutavaroiden peittämät. Koti on hyvällä tuurilla näennäissiisti, mutta työhuoneen ovi on pysynyt visusti kiinni eikä kaappeja ole pahemmin esitelty.

konmari

Miten etenin?

KonMarissa suositellaan, että tavarat käydään läpi kategorioittain tietyssä järjestyksessä levittämällä kaikki tietyn kategorian tavarat samaan läjään ja säästämällä kasasta ne, jotka tuottavat iloa.

Suositus on ihan kiva, mutta ei toiminut meillä tai minulla. Kävinkin tavaroita läpi suunnilleen huone tai kaappi kerrallaan. Jotkut katsoin läpi vain kerran, mutta joissain tein useamman karsimiskierroksen. Ensimmäisellä kierroksella jäi usein jäljelle sellaisiakin tavaroita, jotka eivät ole tarpeellisia tai iloa tuottavia, mutta joista en ollut valmis luopumaan. Toisella kierroksella luopuminen olikin helpompaa, kun olin muhitellut asiaa mielessäni hetken.

Yläkerran aulamme on ollut milloin missäkin käytössä: siinä on ollut lipasto, vaipanvaihtopiste ja viimeisimmäksi kuopuksen nukkumispaikka. Kun tytöt loppukeväällä alkoivat nukkua samassa huoneessa, jäi aulaan hetkeksi tyhjä aukko. Se oli siis oiva paikka kerätä poislähteviä tavaroita, joita tulikin ihan reippaasti. Kun tavarat viimein siirtyivät eteenpäin uusille omistajille, sain ihan oman työnurkkauksen! Kuten kuvasta näkyy, sitteri ja vaunukoppa täytyy vielä saada myydyksi, mutta muuten tavarat ovat jo löytäneet uudet kodit.

konmari

Mitä löysin komeroista?

Pussitettua hiekkaa kesälomareissulta 2011, kasan vanhoja kela- ja opiskelukortteja, erilaisia purkillisia kuivuneita maaleja, 11 samanpaksuista sukkapuikkoa, koruja joita en ole ikinä käyttänyt, kuitteja 2000-luvun puolesta välistä… ja ihan valtavasti tavaroita, jotka ovat olleet meillä vain koska ne ovat. Koriste-esineitä, jotka ovat olleet joskus lapsuudenkodissani hyllylläni ja automaattisesti kulkeneet mukana kaikki nämä vuodet (ja joihin en edes ole erityisemmin kiintynyt). Opiskelupapereita, joita en ole ikinä mapittamisen jälkeen kaivannut sekä kirjoja, joita en ole lukenut.

Mistä luovuin?

Kaikesta turhasta. Koruista, vaatteista ja kosmetiikasta joita en käytä. Ylimääräisistä pyyheliinoista ja petivaatteista, jotka eivät ikinä ole käytössä. Astioista, jotka pölyttyvät kaapissa käyttämättöminä. Kirjoista, jotka ovat jääneet lukematta tai joita ei kiinnosta lukea toista kertaa. Cd-levyistä, joita en kuuntele enkä erityisemmin edes tykkää artistista. Dvd-elokuvista, jotka eivät sykähdyttäneet tai jääneet mieleen.

Projekti ei koskenut vain minua, vaan myös lapset ja Mies pääsivät osallisiksi. Mies innostui myös käymään läpi omia tavaroitaan ja tyttöjen leluvarastoista hävisi kaksi laatikollista tavaraa (eikä kumpikaan ole kaivannut vielä yhtäkään hävitettyä lelua). Leluissa poislähteneiden osuus on suhteellisen pieni, sillä muuten olipa kohde tai kategoria melkein mikä tahansa, pois lähti useimmiten puolet tai kolmasosa tavaroista.

konmari

Mitä säästin?

Iloa tuottavat ja tarpeelliset asiat. Lähes kaikki ikkunaverhot ja kaitaliinat, pilttipurkillisen korvakoruja ja usean laatikollisen diy-materiaalia ja työvälineitä. Vaikka tavaraa lähti paljon pois, sitä jäi myös paljon jäljelle. Kuitenkaan kaapit eivät täyty nyt turhista tavaroista vaan niistä, joille on oikeasti käyttöä ja jotka oikeasti tuottavat iloa. Usein KonMari sotketaan minimalismiin, mistä ei suinkaan ole kyse – jos saat iloa kaikista omistamistasi kirjoista tai valtavasta lankarullakokoelmasta, säästä ne! Tavoitteena ei ole karsia kodista kaikkia tavaroita vaan ainoastaan ne, jotka eivät sykähdytä sinua.

konmari

Millainen fiilis on nyt? Mikä muuttui?

En kiittänyt yhtäkään poislaittamaani tavaraa enkä kiittele käytössäkään olevia. En tervehdi kotia enkä vieläkään silitä lakanoita. En myöskään luovu niistä sisustustavaroista, jotka eivät ole nyt esillä vaan odottavat vuoroaan kaapissa.

Sen sijaan viikkaan alushousutkin, juon tuoremehua tai limpparia viinilasista ja täytän tiskikoneen ruokailun jälkeen. Laitan tavarat paikoilleen (koska oikeasti kaikille on nyt paikkansa eikä niitä tarvitse tunkea työhuoneeseen seilaamaan kodittomina) ja vien roskat heti roskiin.

Nautin valtavasti keittiöstä, joka on nyt yli kolme viikkoa näyttänyt tältä:

konmari

konmari

Muutkin jälkeen-kuvat on napattu eilen illalla ilman sen kummempaa asettelua, sommittelua tai rajaamista. Meillä oikeasti näyttää tältä, kun tavarat eivät kaadu kaapeista päälle ja kun jokaiselle löytyy oma paikkansa säilytyksen ajaksi. Tyttöjen lelut tottakai leviävät päivän aikana joka puolelle olohuonetta, mutta ne on kerätty muutamassa minuutissa takaisin laatikoihinsa.

Olohuone1.jpg

Raivausprojektin aikana myös henkinen työlista lyheni: sain monta kohtaa pois to do -listaltani järjestämällä kaapit vihdoinkin kuntoon. Lisäksi luovuin asioista, jotka ovat stressanneet taustalla huomaamatta kuukaudesta toiseen: en esimerkiksi edes yritä saada valokuvia albumeihin tai kerätä tytöille muistoleikekirjoja – jos saan vauvakirjat edes jotenkuten maaliin, olen ylpeä itsestäni. Valokuvat voivat olla myös laatikossa ja tytöt saavat muistolaatikoihinsa pieniä, ryppyisiä muistilappuja uusista taidoista. Ehkä jonain päivänä kirjoitan ne puhtaiksi tai jätän työn tytöille.

konmari

Oliko taikaa?

En tiedä, olisiko jokin muukin järjestelyä koskeva kirja kolahtanut samalla tavalla, sillä tämä oli ensimmäinen siltä saralta lukemani. Kuitenkin tämä kesän mittainen prosessi on tehnyt jonkinlaisen muutoksen, enkä varmaan vielä edes tiedä tarkalleen, millaisen. Olen tsempannut erityisesti keittiön kanssa (ikinä, ikinä meillä ei ole olleet tasot tai ruokapöytä muutamaa päivää kauempaa siisteinä!) ja näen silmissäni tarkemmin, miltä toivoisin kodin näyttävän. Olen ollut jo pitkään maltillinen ostaja, mutta nyt tulee todennäköisesti entistäkin vähemmän hutiostoksia, sillä mielenkiinto tavaroita kohtaan on vähentynyt. Tai ehkä minusta on tullut nirsompi – Indiskan alennusmyynneistä nimittäin tein pari heräteostosta, mutta useimmissa muissa kaupoissa hyllyillä ei ole mitään tavaraa, joka herättäisi kiinnostukseni. Monet ovat ehkä ihan kivoja, mutta valitettavasti ihan kiva ei riitä.

Henkisellä puolella olen helpottunut, kun niin moni taakka on lähtenyt pois. Tekemättömiä töitä on vähemmän ja oikeasti tieto siitä, että hyllyt ja kaapit eivät ole täynnä epämääräistä roinaa, on todella rentouttava. Ehkä energia tosiaan liikkuu täällä nyt vapaammin.

Viimeksikin taisin mainita, kuinka luopuminen tavaroista on ollut prosessissa vaikeinta. Kirjoittelen siitä vielä lisää, mutta totean nyt lyhyesti, että siinäkin asiassa kipukynnys nousee ihan hyvin. Ensimmäiset tavarat kirpaisevat eniten!

Kannattiko?

Kannatti! Ehdottomasti! Vaikka maritus söi aikaa kesälomasta, se oli ehdottomasti kaiken käytetyn ajan arvoinen projekti. Teen vielä varmaan joissain kohteissa uusia kierroksia tai poistan käytöstä tavaroita sitä mukaan, kun totean jonkin tarpeettomaksi. Odotan myös innolla, koska pääsen häkkivaraston kimppuun, sillä tiedän jo etukäteen sieltä lähtevän valtavasti tavaraa pois.

Näköjään blogi- ja someloma hävitti valokuvista tarkkuuden ja tiiviisti kirjoittaminenkin unohtui. Tästä ja täältä on kuitenkin hyvä jatkaa, joten tervetuloa raikas, kirpeä ja inspiroiva syksy! :)

Oletko marittanut? Miltä projekti tuntui ja huomasitko sillä olevan vaikutusta?

Mukavaa elokuista iltaa sinulle. :)


Voit seurata blogia Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin’in kautta ja lisää kuvia löytyy Instagramista. Tervetuloa mukaan! :)

KonMarin alkumetreillä – oivalluksia ja uusia ajatuksia

Suhtauduin aluksi hyvin epäileväisesti paljon puhuttuun (ja hehkutettuun) KonMariin. Ajattelin, ettei kaappien siivoaminen nyt niin vaikeaa ole, kun vaatteistakin on aika helppo luopua. Ja kun eihän meillä nyt niin paljon ole sellaista, josta edes pitäisi luopua.

Hah! Kun tässä jokin aika sitten oivalsin, ettemme tarvitse isompaa kotia vaan vähemmän tavaraa, aloin miettiä enemmän, mistä voisimme luopua. KonMarin luettuani tajusin, etten ole edes osannut ajatella asiaa riittävän yksityiskohtaisesti. Opiskelupaperit, valokuvat, cd-levyt, sukkahousut… kaikki ovat olleet vuodesta toiseen paikoillaan, sillä en ole edes kyseenalaistanut, tarvitsenko niitä kaikkia. Kirja avasi silmäni huomaamaan, ettei kaappien siivoaminen ole sitä, että pintapuolisesti kurkistaa laatikkoon ja toteaa, että se sisältää kyniä. Täytyy tarkastella laatikkoa tarkemmin, sillä joukossa on varmasti monta täysin hyödytöntä kuivunutta tai rikkoutunutta kynää tai muuten sellaisia, joita ei tule käyttämään.

SONY DSC

Vaikka KonMarin kirjoitustyyli ja jotkin sisällöllisetkin asiat (esimerkiksi tavaroiden kiittäminen niiden tekemästä työstä) ärsyttivät aluksi, on kirjassa monta hyvää pointtia, jotka ovat jollain tapaa naksauttaneet ajatteluni uusille urille. Ehkä olen vain aina kaivannut jonkun perustelemaan kunnolla, miksi voin uskaltaa luopua tavarasta.

Säästä vain iloa tuovat tavarat. Kuulostaa aika yksinkertaiselta, vai mitä? KonMarin idea perustuu siihen, ettei kiinnitetä niinkään huomiota siihen, mistä luopuu, vaan siihen, mitä haluaa säästää. Nerokasta! Ihmettelen, miksi olenkaan jemmaillut valtavasti tavaroita, jotka eivät lopulta hetkauta minua suuntaan tai toiseenkaan. Tavaroita, joita olen siirrellyt hyllyltä toiselle ja ajatellut, että niiden nyt vain kuuluu olla meillä. Ei kuulu!

Uskalla luopua tavaroista. Kirjan paras anti on ollut se, kuinka erilaisten tavararyhmien karsimista on kuvattu ja perusteltu, miksi minun ei tarvitse säästää esinettä vain siksi, että sen on saanut lahjaksi, sillä on ollut joskus tunnearvoa tai koska sitä saattaa joskus ehkä mahdollisesti tarvita. Jos tavara ei tuota iloa eikä siitä ole mitään hyötyä, siitä voi luopua.

SONY DSC
Tästä lähdettiin! Kuvia nykyhetkestä tulee, kun projekti on valmiimpi. :)

Tiedän jo nyt, että tämän ison raivauskierroksen jälkeen joudun tekemään toisen, sillä olen tähän mennessä säästänyt jo jokusen tavaran ihan vain siksi, etten ole ihan vielä valmis luopumaan niistä. Ehkä ajatuksen muhittua lisää uskallan oikeasti luopua kaikista iloa tuottamattomista tavaroista. Myös niistä neulepaidoista, joita olen aikoinaan tuntikaupalla väkertänyt. Neuleet hävisivätkin jo kaapista tämän kirjoituksen roikkuessa luonnoksissa! :D

Olen aika isolla otteella laittanut tavaroita pois ja on huikeaa nähdä, kuinka tilaa ja avaruutta alkaa pikkuhiljaa tulla. Esimerkiksi olohuoneeseen on tullut parikin tyhjää hyllyä! Jännä nähdä, mihin tämä projekti lopulta johtaakaan.

SONY DSC

SONY DSC

Oletko jo marittanut? Mistä tavaroista sinun on vaikeinta luopua?

Kivaa alkanutta viikkoa sinulle! :)


Voit seurata blogia Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin’in kautta ja lisää kuvia löytyy Instagramista. Tervetuloa mukaan! :)

Makuuhuoneen päivitys: tilaa ja raikkautta

boheemi, värikäs aikuisten makuuhuone

Tiedätkö sen tunteen, että jokin on pielessä, muttet keksi mikä? Ja sen tunteen, kun oivallat, mitä voisit muuttaa ja tehdä erilailla?

Makuuhuoneemme oli ennen täynnä roinaa eikä kai ihme, että uni on välillä eksynyt matkallaan. Näin raivasin tilaa rauhoittumiselle:

  • Turhat tekstiilit pois. Olen aina ajatellut, että sitten joskus muistan, ehdin ja viitsin pedata sängyn. Tuo päivä ei ole vielä tullut (ainakaan riittävän montaa kertaa peräkkäin), joten vihdoinkin luovuin päiväpeitosta kokonaan. Jos se kuitenkin lojuu lattialla, se voi lojua hyvin myös jossain ihan muualla. Samalla ja samasta syystä myös koristetyynyt hävisivät makkarista.
  • Mieti värejä. Valkoinen ja hillityt värit muutenkin rauhoittavat ja luovat harmonisen tunnelman. Oranssi kuulemma on väri, jota ei missään nimessä saisi olla makuuhuoneessa feng shuin mukaan, mutta väitän, että se on höpönhöpöä. Päinvastoin kannustankin kaikkia kokeilemaan erilaisia värejä, sillä niillä pystyy vaikuttamaan todella paljon tunnelmaan! Myönnän kuitenkin, että valkoinen ruskean tilalla toi makkariin valtavasti levollisuutta ja raikkautta.
  • Karsi tavaraa. Tavararöykkiöt ahdistavat ja imevät huomaamatta energiaa. Vaikka nukkuessa et katselekaan lipastojen päällisiä, näet ne viimeisenä mennessäsi nukkumaan ja ensimmäisenä herätessäsi. Heitä roskat roskiin, vie tavarat paikoilleen ja mieti jokaisen tavaran kohdalla, tarvitsetko sitä oikeasti.
  • Uskalla luopua tavaroista. Vaikka turhien, käyttämättömien tavaroiden karsiminen kuulostaa helpolta, ei se sitä ole aina. Tavaroihin liittyy ehkä muistoja tai ne ”voisivat tulla käyttöön sitten joskus”. Vaikka tavarat eivät veisi paljoa tilaa, kuten esimerkiksi korut, turhat ja tarpeettomat vievät tilaa kivemmilta ja tekevät koko korurasiasta tunkkaisemman. Uskalla siis luopua niistä, joita et koskaan käytä.
  • Viherkasvista elinvoimaa. Meillä viherkasvit eivät perinteisesti ole kovin kauaa elinvoimaisia, vaikka päätän aina muistaa hoitaa ja kastella niitä. Tykkään kuitenkin siitä, että huoneessa on jotain vihreää!

Makuuhuone on hyvä rauhoittaa pelkästään lepoa varten, joten esimerkiksi tietokone ja muu elektroniikka kannattaa mahdollisuuksien mukaan sijoittaa jonnekin muualle.

boheemi, värikäs aikuisten makuuhuone

boheemi, värikäs aikuisten makuuhuone

Olen aina tykännyt makuuhuoneestamme, mutta viime aikoina mieleen hiipi epäilys siitä, voisiko itse huoneelle tehdä jotain, mikä parantaisi kaikkien osapuolten nukkumista siellä. Harmittaa, etten flown keskellä muistanut ottaa ennen-kuvia, mutta kuvittele lipastojen päälle kasoittain kirjoja, nenäliinoja, koruja, rypistyneitä kuitteja ja pölyä. Siirrä oranssi ikkunaverho vasemmalle ja lisää viereen ruskea verho. Asettele toinen ruskea verho ikkunan oikeaan reunaan. Mieti, millainen on lattia, kun se on vaatteiden, päiväpeiton ja koristetyynyjen peittämä. Vaihda sänkyyn ruskeat lakanat ja ihmettele, miksi kokonaisuus on jotenkin vähän tunkkainen.

boheemi, värikäs aikuisten makuuhuone

boheemi, värikäs aikuisten makuuhuone

boheemi, värikäs aikuisten makuuhuone

boheemi, värikäs aikuisten makuuhuone

boheemi, värikäs aikuisten makuuhuone

Sängyn petaaminen aiheutti eniten päänvaivaa, sillä meiltä ei löydy samanparisia pussilakanoita. Sänky olisi varmasti siistimpi yhteensopivilla tekstiileillä, mutta miksipä sitä vaihtamaan (vuosia mukana kulkeneita) lempparikuoseja. :D Sen sijaan pelkästään valkoiset lakanat tekivät huomattavasti freesimmän ilmeen sänkyyn ja tuntuu, että petivaatteiden väri korostuu paljon paremmin.

Seuraavaksi isken tyttöjen huoneen kimppuun ja yritän tällä kertaa muistaa ottaa myös ne ennen-kuvat! Käyhän muuten kurkkaamassa myös Ruusumäellä, sielläkin on tehty makuuhuoneiden muutostöitä ja luotu ihan superkaunis, kesäinen sängynpääty! :)

Millainen feng shui on teidän makkarissa? Mitä värejä suosit tai miten olet järjestänyt tavarat? Onko uni parempaa siistissä huoneessa?

Kaunista torstaita sinulle! :)


Voit seurata blogia Facebookin, Blogipolun tai Bloglovin’in kautta ja lisää kuvia löytyy Instagramista. Tervetuloa mukaan! :)